Jo neljä suomalaista isis-äitiä paennut al-Holin leiriltä – käykö virallinen kotiutusoperaatio tätä menoa tarpeettomaksi?

Al-Holin leiriltä on virallisessa operaatiossa kotiutettu toistaiseksi kaksi suomalaista orpolasta. Sen lisäksi neljä äitiä lapsineen on pannut omatoimisesti. Kuva on arkistokuva eivätkä sen henkilöt liity juttuun.
Al-Holin leiriltä on virallisessa operaatiossa kotiutettu toistaiseksi kaksi suomalaista orpolasta. Sen lisäksi neljä äitiä lapsineen on pannut omatoimisesti. Kuva on arkistokuva eivätkä sen henkilöt liity juttuun. Kuva: AHMED MARDNLI / epa

Ongelmat al-Holin leirillä Syyriassa olevien suomalaisäitien ja näiden lasten kotiuttamisessa näyttävät tällä menolla ratkeavan itsestään. Leiriltä on paennut jo ainakin neljä suomalaisäitiä lapsineen.

Viimeisin tapaus tuli julki viikonloppuna, jolloin leirillä ollut äiti palasi alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa Suomeen. Perhe lensi Suomeen Turkista, missä heille oli Suomen Ankaran-lähetystössä myönnetty matkustusasiakirjat. Näin oli toimittava, koska Suomen kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus palata kotimaahansa.

Perhe pakeni leiriltä Lännen Median tietojen mukaan jo kuukausia sitten.

Edellisen kerran al-Holin suomalaisia palasi toukokuun lopussa. Silloin Suomeen lensi Turkista kolme äitiä lapsineen.

Ulkoministeriö ei ole kommentoinut leirillä yhä olevien suomalaisten tarkkaa määrää, mutta muun muassa Yle on uutisoinut, että leirillä oli alun perin kymmenkunta suomalaisäitiä lapsineen. Tämän mukaan siis jo lähes puolet äideistä on paennut leiriltä ja onnistunut pääsemään Suomeen.

Ulkoministeriön operaatio suomalaisten kotiuttamiseksi käynnistyi kovan poliittisen väännön jälkeen viime vuoden lopulla. Lapset pyritään hallituksen linjauksen mukaan kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti, mutta äitien auttamiseen ei ole velvoitetta. Jälkimmäisellä kirjauksella ei tosin ole käytännön merkitystä, sillä leiriä hallinnoivat kurdit ovat kieltäytyneet päästämästä lapsia matkaan ilman äitejään.

Virallinen kotiutusoperaatio on keväästä asti ollut jäissä koronapandemian takia. Myös kurdien neuvotteluhalu on vaihdellut matkan varrella.

Ennen koronaa leiriltä ehdittiin kotiuttaa kaksi orpolasta. Odotteluun tuskastuneet näyttävät nyt päätyneen toimimaan itse huolimatta siitä, että pakomatkaan levottomalla alueella sisältyy isoja riskejä.

Siinä missä hallitus kantaa virallisessa kotiutusoperaatiossa vastuuta palaajien turvallisuudesta, pakenemisissa vastuu on henkilöillä itsellään. Raa´an reaalipoliittisesti ajateltuna isis-perheiden omatoimievakuoinnit vähentävät myös hallituksen painetta vastaamisessa arvosteluun turvallisuusuhaksi koettujen henkilöiden kotiuttamisesta.

Puhtaasta win-win-tilanteesta ei kuitenkaan ole kyse. Kurdihallinnon kannalta leirin tyhjeneminen hallitsemattomasti merkitsee kurdien neuvotteluaseman heikentymisistä. Niin kauan kuin leirillä on länsimaiden kansalaisia, kurdeilla on käsissään neuvotteluvaltti, jota käyttää tuen hankkimisessa länsimailta vihollisia, kuten Turkkia vastaan.

Ulkoministeriö ei puolestaan voi laskea sen varaan, että leiriläiset palaavat omin voimin. Linjaus velvoittaa sitä kotiuttamaan ainakin lapset. Näiden perhetilanne leirillä vaihtelee.

Se, että suomalaisäidit näyttävät kotiuttavan itse itsensä lapsineen, ei ratkaise radikalismiin hairahtuneiden paluuseen liittyviä ongelmaa. Viranomaisten on varmistettava, etteivät palaajat jatka aatteensa levittämistä. Radikaalit ajatukset eivät ole laittomia, mutta niiden pohjalta syntyvä toiminta voi sitä olla.

Uusnatsistista Pohjoismaista Vastarintaliikettä perustamassa ollut mutta liikkeestä eronnut Esa Holappa muistutti Lännen Median jutussa viime joulukuussa, että "ajatusten aivopesu" on vaikeaa, sillä ihminen ajattelee, kuten haluaa.

Riski väkivaltaisten ajatusten konkretisoitumisesta teoiksi on kuitenkin minimoitava. Sisäministeriö on valmistellut leiriltä palaaville naisille exit-ohjelmaa, jonka avulla heitä tuetaan irtautumaan väkivaltaisesta ideologiasta. Ohjelmalle on syytä toivottaa mitä parhainta menestystä.