Koronakriisin aiheuttama poikkeustilanne on ollut uusi isku jo valmiiksi digitaalisen murroksen kanssa kamppailevalle media-alalle.
Nyt liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa selvityksessä ehdotetaan journalismille tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan journalismin nopeasta koronatuesta on tarkoitus keskustella hallituksen seuraavan lisätalousarvion yhteydessä toukokuussa.
– Ministeriössä täytyy setviä sääntelykysymyksiä vielä, mutta ne ratkaistaan, kunhan hallituskumppaneilta tulee yhteisymmärrys tämän tuen välttämättömyydestä, Harakka kertoi tiedotustilaisuudessa.
Harakan mukaan lisätalousarvion sisältämät tukisummat ovat vielä neuvoteltavissa.
– Ei kannata odottaa ehkä kymmeniä miljoonia euroja, mutta miljoonia euroja nyt kuitenkin.
Ministeri muistuttaa, että tällä hetkellä myös mediatalot ovat oikeutettuja yleisiin yritystukiin, joita myöntää esimerkiksi Business Finland.
Nopeaa tukea paikalliseen ja tutkivaan journalismiin
Tiistaina julkaistun selvityksen tehnyt toimittaja-kirjailija Elina Grundström ehdottaa journalismin pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea.
Pikatukea annettaisiin journalistisiin hankkeisiin ja sitä hakisivat tiedotusvälineiden päätoimittajat. Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva riippumaton tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Koronatuen ehdotettuja kriteerejä ovat paikallisen ja alueellisen journalismin vahvistaminen, tutkivan journalismi ja digisisällön rikastaminen.
Ministeri Harakka aikoo valmistella ensin nopean, niin sanotun koronatuen selvityksessä esitettyjen mallien pohjalta. Lisäksi "kevään pikapaketti journalismin tukemiseksi" sisältää sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaamisen koko maassa sekä uutistoimistotuen.
Jakelun turvaamista käsitellään valtioneuvoston kanslian vetämässä, postilainsäädäntöä ja posti- ja jakelutoiminnan tulevaisuutta arvioivassa valtiosihteerityöryhmässä. Uutistoimistojen tukimahdollisuutta selvitellään parhaillaan.
Valikoimattomasta tuesta neuvotellaan syksyllä
Grundström ehdottaa medialle lisäksi valikoimatonta tukea, mikä vastaisi pohjoismaisia käytäntöjä. Valikoimaton tuki olisi prosentuaalinen avustus, joka olisi suhteutettu tiedotusvälineiden vuonna 2019 saamiin tilaus- ja irtonumerotuottoihin.
Harakan mukaan yleinen valikoimaton mediatuki tuodaan hallituksen neuvotteluun, kun laajempia linjauksia tehdään syksyllä.
Valikoimatonta tukea voisi olla esimerkiksi tilausmaksujen arvonlisäveron poistaminen. Nyt uutismedian arvonlisävero on Suomessa 10 prosenttia, eli korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa ja Tanskassa on käytössä nollaverot sekä printille että verkolle, ja Ruotsissa vero on 6 prosenttia.
Selvityksessä esitetään, että lisäksi tulisi käynnistää tarkempi selvitys siitä, miten verkon alustayhtiöitä voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän, ja miten ne voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.
Grundströmin selvityksessä todetaan, ettei laadukkaintakaan suomalaista journalismia saada helposti kannattavaksi niin kauan kuin kansainväliset sosiaalisen median alustat ja hakukoneet jakavat journalistien työtä ilmaiseksi.
Paikallismedia kaipaa välitöntä tukea
Koronakriisi on vähentänyt ilmoitustuloja, ja moni suomalainen mediayhtiö on aloittanut yt-neuvottelut.
Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja Grundström kertoi tiedotustilaisuudessa, että kevään aikana tiedotusvälineiden verkkosivuilla on ollut ennenäkemätön viikkoja jatkunut kävijäpiikki, mutta samalla tulot ovat romahtaneet.
Selvitys kertoo, että median mainosmyynti on romahtanut koronapandemian aikana 45 prosenttia. Erityisesti pienet paikalliset mediat tarvitsevat välitöntä tukea. Jo yli puolet paikallislehdistä on lomauttanut journalisteja.
Grundströmin mukaan mediayritysten sijaan tukea tarvitsee journalismi, jonka tehtävä on varmistaa ihmisten perusoikeuksiin kuuluva tiedonsaanti.
Ministeri Harakka muistutti tiedotustilaisuudessa, että tosiasiapohjainen tiedonvälitys on yhteiskunnan kivijalka.
– Iso osa ansiosta, että olemme selviämässä poikkeusoloista, kuuluu tiedotusvälineille, jotka ovat vastanneet kansalaisten tiedonjanoon, Harakka totesi.
– Media on tehnyt ja tekee ison palveluksen isänmaalle.
Naapurimaat tukevat mediaa enemmän kuin Suomi
Selvityksen mukaan nopeiden tukimuotojen rinnalla tulisi käynnistää selvitys pysyvästä journalismin tuesta eli harkinnanvaraisten tukien kokonaisuudesta ja tukilautakunnasta.
Tällä hetkellä muut Pohjoismaat tukevat mediaa selvästi enemmän kuin Suomi, ilmenee Sanomalehtien liiton teettämästä selvityksestä.
Tanskassa uutis- ja ajankohtaismedian tuki on tänä vuonna 68,8, Ruotsissa 60,8 ja Norjassa 52,3 miljoonaa euroa. Suomessa käytössä ovat ainoastaan määräaikaiset yrityskohtaiset tuet MTV3:lle ja STT:lle, yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.
Harakan mukaan Suomessa ei ole tehty mediapolitiikkaa viimeisen vuosikymmenen aikana, kun sekä tiedonvälitys että yhteiskunta ovat olleet keskellä murrosta. Siksi valmiita välineitä median tukemiseen ei ole, vaan ne pitää luoda ikään kuin tyhjästä.
Sekä journalistiliitto että työnantajia edustava Medialiitto ovat vaatineet valtiolta kriisitukea journalismille. Muissa Pohjoismassa medialle on jo jaettu kriisitukia koronapandemian takia.
Ruotsi kertoi huhtikuussa, että valtion jakamaa mediatukea korotetaan tästä vuodesta lähtien 200 miljoonalla kruunulla eli noin 18 miljoonalla eurolla. Tanskassa tiedotusvälineille on luvattu lisätukea tänä vuonna 180 miljoonaa kruunua eli noin 24 miljoonaa euroa ja Norjassa 40 miljoonaa kruunua eli noin 35 miljoonaa euroa.