Kannattaako tätäkään juttua lukea? – Uraisen tien päässä odottaa paikka, jossa pessimistikin pettyy

Tällainen kyltti ottaa vastaan Kajaanista päin tulevan autoilijan.
Tällainen kyltti ottaa vastaan Kajaanista päin tulevan autoilijan. Kuva: Juha Neuvonen

Yhtäkkiä kaikki ovat siitä kiinnostuneita.

BBC:lle töitä tekevä suomalaistoimittaja Saila Huusko saapuu melkein viikoksi keskelle Kainuun korpea.

Ylen ruotsinkielinen kahdeksan henkilön tv-ryhmä valloittaa Puolangan kylänraitin, ja Kanadan valtakunnallinen CBC-radiokanava tekee suoran haastattelun.

Ihme juttu. Kuka nyt Kainuusta olisi kiinnostunut, vaikka saisi ilmaisen matkan?

Jokainen päivä voi olla huono

Tommi Rajalan omakotitalossa lojuu tammikuun lopussa röykkiöittäin tavaraa. Siellä on verkkokaupan tuotteita, joista suosituimpana on Hankala Akka -t-paita. Niskaan on printattu pienellä: Puolangan pessimistipäivät joka vuosi 1.1.–31.12.

Toiseksi suosituin on t-paita Änkyrä Ukko -tekstillä. Kauppa käy hyvin.

Postikortin kuvassa on autio kylänraitti ja wc-pönttö. Siinä lukee Hälsningar från Puolanka. Sekin on ollut suosittu, kuten Olen huono -rintanappi.

Tommi Rajala nappaa mustan ilmapallon ja puhaltaa siihen ilmaa. Hän on Puolangan pessimistien toiminnanjohtaja, tyyppi, joka on puhaltanut happea koko reilun 2 500 asukkaan kuntaan.

41-vuotias Rajala on nykyajan kosmopoliitti. Hän osti pilkkahintaan kotiseudultaan 200 neliön omakotitalon, mutta asuu virallisesti Helsingissä, jossa hänen vanhempi poikansa käy ilmaisutaidonlukiota.

Puolangan Lylykylältä kotoisin oleva vaimo asuu nuoremman pojan kanssa Budapestissa ja käy töissä YK:ssa.

Kyllä Puolanka Tansanian ja Rooman voittaa

Noin viisi vuotta sitten koko perhe muutti vuodeksi Puolangalle Tansanian ja Rooman vuosien jälkeen, kun jotenkin tuntui hyvältä ja oikealta synnyttää toinen lapsi Kainuuseen, jossa kaikki isovanhemmatkin ovat.

Kolmisen vuotta sitten Rajala lähti täysillä mukaan pessimismin aatteeseen ja päätti asua myös kotiseudullaan. Ja nyt kaikki tiet, vaikkakin uraiset, jäiset ja vaarallisen liukkaat, tuntuvat vievän Puolangalle.

Kait se on uskottava.

Puolanka on esitelty mediassa aina kaikkein huonoimpana kuntana

– Pessimismin tausta on siinä, että 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Puolanka mainittiin uutisissa aina kaikkein huonoimpana ja nopeimmin kuolevana Suomen kuntana. Ilmestyi juttuja, joissa kysyttiin, kuka sammuttaa viimeiset valot, Rajala kertoo.

20 vuotta myöhemmin tilanne on se, että sama trendi pätee valtakunnallisesti. Syksyllä julkaistiin väestöennuste, jonka mukaan koko Suomi on kuolemassa pois.

Antaa kuolla, mitä väliä.

– Yhtäkkiä viime syksynä ihmeteltiin, että häh, tämä maailman onnellisin kansakunta kutistuu pois. Kukaan ei ole suostunut sitä aiemmin uskomaan. Eli Puolangalla me ollaan trendsettereitä, kuljetaan edellä ja näytetään, miten tämä hoidetaan ja koko Suomi tulee perässä, Rajala hörähtää makeaan nauruun.

Mutta ei Puolanka halua kuntana opettaa muita, miten väestön väheneminen ja vanheneminen hoidetaan.

– Ei me varmaan osata sitä opettaa. Jokainen kunta on niin erilaisessa tilanteessa ja sijainniltaan omanlainen, Puolangan kunnan pormestari Harri Peltola tyytyy toteamaan.

Puolangalla syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta. Peltola toteaa, että kipuraja on lähellä eikä laskua saisi enää tulla. Esikoululaisia on vielä parikymmentä, joten muutos on noin viidessä vuodessa ollut nopea.

– Ei Puolanka ole ainoa: Suomessa on 40 kuntaa, joissa syntyi viime vuonna alle kymmenen lasta, Peltola huomauttaa.

Hän sanoo, että syksyllä maata ravistellut karmea väestöennuste ei ollut Puolangalle yllättävä uutinen.

– Meidän ei tarvitse enää varautua siihen, että jostakin pitäisi vähentää vaikka kouluja. Ennen kuin suuri muuttoaalto Ruotsiin alkoi, yli 7 000 asukkaan kunnassa oli yli 20 koulua. Nyt on enää yksi.

Terveys- ja vanhuspalveluissakin on Peltolan mukaan saavutettu huippu, sillä yli 75-vuotiaiden määrä ei enää kasva merkittävästi.

Luoja paratkoon, onneksi ei.

– Ei se iso muutos näy enää täällä, vaan muualla ja erityisesti kasvukeskuksissa. Monen paikkakunnan kasvu on perustunut siihen, että täältä syrjäseuduilta on muutettu kasvukeskuksiin ja niiden liepeille. Ei täältä löydy enää niitä monilapsisia perheitä, jotka muuttaisivat vaikka Oulun seudulle. Massat ovat jo muuttaneet.

Varmasti, eikä kukaan kaipaa takaisin.

BBC:n toimittaja ihastui pessimistien lähestymistapaan

Suomen väestöennuste uutisoitiin viime syksynä kansainvälisesti, ja siinä vaiheessa Puolangan pessimismi alkoi kiinnostaa ulkomailla.

– Ulkomailla mediassa ajateltiin, että nyt täytyisi löytää joku edustamaan kuolevaa maaseutua, ja sitten ne löysivät meidät, Rajala sanoo.

Suurin sysäys pessimismin suosiolle ovat olleet videot, jotka ovat levinneet erityisesti somessa.

No miksi ne sitten myyvät postikortteja?

– Näin Puolangan pessimistien tekemiä videoita pari vuotta sitten sattumalta Facebookissa. Minusta ne, kuten koko yhdistyksen toiminta, olivat oivaltavia. Pidin niiden lähestymistavasta elämään pienellä paikalla. Huumori puri, ja jäin seuraamaan pessimistejä somessa, kertoo toimittaja Saila Huusko, joka teki BBC:lle loppuvuonna ison pessimismiartikkelin ja -videon.

Tommi Rajala kertoo, että on väkertänyt videoita lapsesta asti ja viimeiset kymmenen vuotta työkseen. Rajala on ollut aiemmin IT-alan koodaaja ja opiskellut Tampereella elokuva-alaa.

Vuoden 2017 alussa Rajala aloitti työt Puolangan kunnan ePuolanka-hankkeessa, ja eniten häntä siinä kiinnosti nimenomaan pessimismin kehittäminen.

Ensimmäisessä videossa Rajala seisoo lumihangessa ja osoittelee Manner-Suomen keskipisteen kiveä ja muita paikkoja. Facebookissa sille tuli viikossa lähes 200 000 katsojaa.

Toiselle videolle, moottorikelkkavideolle, tuli viikossa puoli miljoonaa katsojaa. Se on yhä suosituin video.

Kaikkee ne ihmiset katsovatkin.

– Sanoin silloin, että tässä on hirveästi potentiaalia kasvattaa asioita. Sen jälkeen olen täysipäiväisesti pyörittänyt tätä hommaa jollakin tavalla, välillä saanut palkkaa, välillä en.

Hankalia akkoja joka puolella Suomea

Hankalia akkoja ja änkyröitä ukkoja asuu joka puolella Suomea, ei vain Kainuussa, Harri Peltola muistuttaa. Hänen mukaansa he ovat sellaisia, jotka uskaltavat sanoa oman mielipiteensä – ja se on vahvuus.

– Suomalaisten perusluonteessa on epäilys, että mitäpä se hyvejää eli mitä se kannattaa tai hyödyttää. Ylimääräisen ilon hypetys voi olla vaikeaa.

Tommi Rajala tuumaa, että hän on tuonut pessimismiin sen, että kaikki mitä tehdään, tehdään hyvin.

– Kaikki on mietitty, ei niin, että tehdään tahallaan huonosti.

Pessimismi on osunut kultasuoneen, sillä pormestarinkaan ei tarvitse kuin sanoa tulevansa Puolangalta, niin kaikki jo vastaavat, että ai sieltä, mistä ne pessimistit ovat.

Säälistä sanovat.

Puolangan pessimismin taustalla on surullinen sanoma korpipitäjien ja maaseudun hiljenemisestä, mutta koko homma on tehty suurella sydämellä alkuperäistä maaperää ja jalanjälkiä kunnioittaen.

Pessimismi on kaikkien yhteinen juttu. Voi olla, että juuri siksi se onkin niin valtava menestys.

Kiitos Sinulle lukijani, kun jaksoit ja vaivaannuit lukemaan tämän jutun loppuun. Eipä se varmaan hyödytä mitään, vaikka luitkin.

Musikaali ja oma talo

Puolangan pessimismistä on ollut mediassa juttua viime syksystä lähtien ainakin seuraavissa maissa: Britannia, Kanada, Irlanti, Puola, Belgia, Tsekki, Slovakia, Italia, Viro, Indonesia ja Vietnam.

Ensimmäinen pessimistitapahtuma oli nimeltään Pessimismipäivä, ja se järjestettiin jo yli 12 vuotta sitten torstai-iltana 5.7.2007.

Pessimismi ehdittiin julistaa kuolleeksi vuoden 2016 tienoilla, mutta Tommi Rajalan myötä alkoi uusi nousu.

Puolangan pessimistit ry on rakennettu kulttuuriyhdistyksen päälle. Uutena puheenjohtajana aloitti juuri paljasjalkainen puolankalainen Carita Moilanen. Hän näkee, että nyt kun näkyvyyttä on tullut, paikoilleen ei voi jäädä.

Viime kesänä ensimmäinen pessimismimusikaali keräsi reilut 4 000 katsojaa. Toinen musikaali nähdään ensi kesänä.

Yhdistys on ostanut Puolangan Ryhdin talon ja kunnostaa sen keväällä pessimismitaloksi. Suunnitteilla ovat kahvila ja myymälä. Musikaali esitetään pihalla, jonne nousee uusi katsomo.