Kelan johtajat huolissaan: Tuki kaikkein heikoimmille ontuu – monissa kunnissa täydentävää toimeentulotukea joutuu odottamaan liian pitkään

Toimeentulotukea haetaan Kelasta enemmän kuin kunnista aikanaan, ja hakemukset ratkaistaan Kelassa nopeammin kuin kunnissa.
Toimeentulotukea haetaan Kelasta enemmän kuin kunnista aikanaan, ja hakemukset ratkaistaan Kelassa nopeammin kuin kunnissa. Kuva: Elias Lahtinen

Kela seuraa huolissaan perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvua.

Kela viesti huhtikuun lopulla, että se tarvitsee lisärahoitusta perustoimeentulotuen maksamiseen. Suurin syy ovat kasvaneet hakemusmäärät. Kun vuonna 2017 Kela teki toimeentulotuesta 1,7 miljoonaa ratkaisua, viime vuonna niitä oli jo 1,9 miljoonaa.

Hakemusmäärät kasvavat osittain sen takia, että perusturvan taso ei kaikkialla riitä elämiseen. Parantunut taloustilanne ei myöskään ole auttanut kaikkia työllistymään. Suuret hakemusmäärät kertovat osittain myös siitä, että tuen alikäyttö on tullut näkyväksi ja että sitä hakevat myös ihmiset, joilla ei ole siihen lain mukaan oikeutta.

Yli 20 prosentissa hakemuksista talouden käytössä olevat varat ovat olleet niin suuret, että toimeentulotukea ei ole myönnetty. Jokainen Kelaan tullut hakemus on kuitenkin käsiteltävä huolellisesti ja lain mukaisessa aikataulussa.

Lähes 70 prosenttia haki tukea verkossa viime vuonna

Hakemusten määrä on valtava, mutta hakemisen prosessia on kehitetty määrätietoisesti. Hieman yli 408 000:sta perustoimeentulotukea saavasta jo lähes 69 prosenttia haki sitä verkossa vuonna 2018. Se on lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017.

Perustoimeentulotukea haetaan mielellään verkossa ja nimenomaan paikkaamaan toimeentulon vajeita. Toimeentulotukea haetaan Kelasta enemmän kuin kunnista aikanaan, ja hakemukset ratkaistaan Kelassa nopeammin kuin kunnissa. Tuen alikäyttö on odotusten mukaisesti vähentynyt.

Perustoimeentulotuki on Kelan hoidossa kehittynyt yhdenvertaiseksi ja läpinäkyväksi. Tätä hyvää kehitystä ei saa hukata, kun toimeentulotuen haasteita ratkaistaan.

Suurimmat haasteet liittyvät vaikeimmassa tilanteessa olevien asiakkaiden tukemiseen.

Kela lähettää kuntiin tiedot niistä asiakkaista, jotka ovat Kelan näkemyksen mukaan sosiaalityön tarpeessa. Heitä ovat esimerkiksi alennettua perusosaa saavat asiakkaat. Alennettua perusosaa on maksettu 1–2 prosentille perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista.

Kuntien käytännöt vaihtelevat siinä, miten ne toimivat Kelan ilmoitusten perusteella. Usein asiakas joutuu odottamaan liian pitkään yhteydenottoa kunnasta.

Ehkäisevää ja täydentävää tukea pitäisikin voida hakea kunnasta ilman Kelan päätöstä.

Myös tietojen vaihtoa pitäisi helpottaa. Tulisi harkita myös sellaista lainmuutosta, että sosiaalityöntekijä tai Kela voisi viran puolesta hakea asiakkaan puolesta ensisijaiset etuudet, jos asiakas ei itse pysty niitä hakemaan.

Kuntien ja Kelan yhteistä asiakaspalvelua kokeiltu

Kuntien hoitaman sosiaalityön tehtävänä on auttaa asiakasta, joka tarvitsee lisäksi sosiaalityön tarjoamaa tukea. Toisaalta kaikki ne asiakkaat, joista ilmoitus on tehty, eivät mitä ilmeisimmin halua sosiaalityön palveluja. Heitä on ollut vaikea tavoittaa, eivätkä he aina saavu tapaamisiin.

Erityistä huolta kannamme nuorista ja nuorista aikuisista. He ovat myös se asiakasryhmä, jolle toimeentulotukea maksetaan suhteessa eniten.

Toisaalta Kelan tilastoinnin mukaan yli 4 tai 12 kuukautta toimeentulotuella olleiden alle 25-vuotiaiden osuus on pienentynyt sinä aikana, kun Kela on hoitanut toimeentulotukea. Esimerkiksi monen toimijan yhteiset Ohjaamo-palvelut ovat pyrkineet ohjaamaan nuoria paremmin tuen ja kuntoutuksen piiriin. Kuntoutusta on uudistettu: nuori voi nykyisin hakeutua kuntoutukseen myös ilman diagnoosia.

Kuntien ja Kelan yhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen vastaamaan ihmisten tarpeisiin. Kelan ja kunnan yhteistä asiakaspalvelua on kokeiltu muun muassa Turussa, Espoossa ja Tampereella. Järvenpäässä on luotu suora yhteys etuuksia ratkaisevien Kelan työntekijöiden ja kunnan sosiaalityöntekijöiden välille.

Oulussa taas Kelan, te-palveluiden ja kunnan sosiaalityöntekijöiden tiiviillä yhteistyöllä tavoitetaan entistä paremmin nuoret toimeentulotuen saajat. Pääkaupunkiseudulla Kela on palkannut sosiaalityöntekijöitä.

Yhteistyön lisäksi tarvitaan muutoksia myös Kelan ja kuntien yhteisiin toimintamalleihin sekä lainsäädäntöön. Perustoimeentulotuen sekä ehkäisevän ja täydentävän tuen yhteyttä pitää tarkentaa.