Kevan toimitusjohtaja kehottaa suuntaamaan nyt huomiota työssä jaksamiseen – "Tarvitaan joustavampaa työelämää, jossa tehtäviä voidaan muokata työkyvyn mukaan"

Hoitoalalta jää paljon työntekijöitä ennenaikaiselle eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Kevan tilastojen mukaan vuonna 2019 kunta-alalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 807 lähihoitajaa keskimäärin 53,3-vuotiaana ja 435 sairaanhoitajaa keskimäärin 52,7-vuotiaana.
Hoitoalalta jää paljon työntekijöitä ennenaikaiselle eläkkeelle työkyvyttömyyden takia. Kevan tilastojen mukaan vuonna 2019 kunta-alalta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 807 lähihoitajaa keskimäärin 53,3-vuotiaana ja 435 sairaanhoitajaa keskimäärin 52,7-vuotiaana. Kuva: lev dolgachov

Kansakuntana selvisimme koronakeväästä kohtuullisesti kansallisin ja Eurooppa-tasoisin toimenpitein sekä kansalaisten noudattaessa suosituksia. Koronan toisen aallon noustessa olemme valmistautuneempia.

Hallitus on ottamassa valtion velanoton kautta keskeistä vastuuta julkisten palvelujen toimivuudesta osoittamalla ensi vuoden budjettiesityksessä kunnille lisärahoitusta. Näin hillitään kuntien velkaantumista ja kunnallisverojen korotuksia.

Henkilöstön jaksaminen on myös uudenlaisten haasteiden edessä: edessä on pitkä talvi, ja realismia lienee odottaa toimivaa rokotetta aikaisintaan vasta kesän kynnyksellä. Erilaiset turvallisuuden kannalta välttämättömät toimenpiteet jatkuvat vielä pitkään.

Jo ennen pandemian alkamista mielenterveyssyyt olivat nousseet merkittävimmäksi työkyvyttömyyksien aiheuttajaksi ja ne olivat kasvussa. Tilanteen vakavuutta lisää se, että mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävissä nuorten ikäluokkien osuus on merkittävä.

Ongelmia ovat lisänneet mielenterveyshoitojen katkot ja pitkittyminen pandemia-aikana. Vaarana on, että mielenterveysongelmat lisääntyvät tulevien kuukausien aikana entisestään.

Työkyvyttömyyksien takia menetetään miljardeja vuodessa

Kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain yli 20 000 henkilöä. Taloudellisesti työkyvyttömyyksien, eli sairauslomien ja ennenaikaisten eläköitymisten, takia menetetään vuosittain miljardeja – yksinomaan julkisella sektorilla kolme miljardia, yksityisellä sektorilla selvästi tätä enemmän.

Kyse on suuresta työvoiman tarjontaan liittyvästä ongelmasta. Tähän kehitykseen voidaan vaikuttaa. Siitä hyvänä osoituksena ovat Kevan ja julkisen alan työpaikkojen yhteistyössä saavuttamat tulokset.

Työpaikoilla, erityisesti johtotasolla, on tunnustettava työssä jaksamiseen panostamisen tärkeys. Se on tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja. Näin parannamme työssä viihtymistä, oman organisaatiomme kilpailukykyä osaavasta työvoimasta sekä alennamme kustannuksia.

Tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisemistä, missä työterveyshuollon uudelleen suuntaamisella ennaltaehkäisyyn on keskeinen rooli. Tarvitaan joustavampaa työelämää, jossa työtehtäviä voidaan muokata työntekijän työkyvyn mukaan. Tarvitaan henkilöstöjohtamisen merkityksen tunnistamista.

On tärkeää, että hallitus osoittaa työkyvyttömyyksien ehkäisyyn riittävästi voimavaroja. Ne ovat tärkeitä porkkanarahoja oikeansuuntaisen muutoksen vauhdittamiseksi.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma yhteiskuntamme sairaus

Pandemia on lisännyt työttömien määrää erityisesti yksityisellä sektorilla. Myös julkisella sektorilla, erityisesti kunnissa, on jouduttu tekemään lomautuksia sekä vähentämään määräaikaisia työsuhteita. Kunta-alan palkkasumman voidaan silti arvioida kasvavan tänä vuonna lähes kaksi prosenttia.

Työttömyyden kasvusta huolimatta on muistettava, että jo ennen pandemian alkamista maassamme oli kasvava määrä toimialoja ja alueita, joille ei löytynyt riittävästi työvoimaa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma – eli kun samaan aikaan työttömien määrä ja pula osaavasta työvoimasta kasvavat – on yhteiskuntamme vakavimpia sairauksia. Kyse on osaamisongelmista.

Näihin ongelmiin ollaan hakemassa lääkkeitä muun muassa jatkuvan oppimisen mallien kehittämisestä, jota laaja-alainen työryhmä valmistelee vuoden loppuun mennessä.

Tärkeää on myös panostaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Siihen hallitukselta kaivataan rohkeutta. Tilanne on hyvin otollinen, koska työperäinen maahanmuutto on entistä laaja-alaisemmin hyväksyttyä maassamme.

Nyt tarvitaan muitakin käytännön toimia kuin EU:n ulkopuolisten työnhakijoiden työlupien käsittelyn nopeuttamista, kyseisen ongelman merkitystä mitenkään vähättelemättä. Kyse on hyvin laaja-alaisesta muutostarpeesta, johon tarvitaan kokonaisnäkemystä ja yli hallinnonalojen meneviä toimintamalleja sekä yhteistyötä.

Hallituksen ohjelmassa mainittu työperäisen maahanmuuton ohjelma on tarpeen, ja se pitäisi saada nopeasti valmiiksi ja toimeenpantavaksi. Esimerkiksi hoiva-alalle ei saada riittävästi tekijöitä ilman EU:n ulkopuolelta tulevia alan ammattilaisia.

Kirjoittaja on julkisten alojen työeläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja.