Kipujen mies ja sairauden tuttava – Kauko Uusila kärsi vuosikausia kroonisesta kivusta ja lukee nyt kärsimyksestä kertovia raamatunkohtia uusin silmin

Auttajasta autettavaksi. Kauko Uusilan on helpompi luetella ne kehon osat, joissa särkyä tai sairautta ei ole ollut.  Välillä oli kiusaus kovettua ja kyynistyä. Tietoisuus siitä, että elämä voi päättyä yhtäkkiä, tuli aiempaa todellisemmaksi.
Auttajasta autettavaksi. Kauko Uusilan on helpompi luetella ne kehon osat, joissa särkyä tai sairautta ei ole ollut. Välillä oli kiusaus kovettua ja kyynistyä. Tietoisuus siitä, että elämä voi päättyä yhtäkkiä, tuli aiempaa todellisemmaksi. Kuva: Heikki Salmela

Pastori sanoo lukevansa Jeesuksen kärsimyksestä kertovia raamatunkohtia uusin silmin.

Sinä pääsiäisenä pastori Kauko Uusila ei pitänyt ainuttakaan saarnaa. Itse asiassa hän ei muista koko pääsiäisestä mitään.

Elettiin kevättä 2017. Uusila makasi Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Kipulääketokkuran seurauksena hänen muistikuvissaan on usean viikon aukko.

Riihimäellä tuolloin pastorina työskennellyt Uusila oli liukastunut seurakunnan toimitilan rappusilla ja iskeytynyt selkä edellä portaikkoon. Tutkimuksissa hänen selässään todettiin välilevyn pullistuma. Selkä ja vasen jalka olivat lääkkeistä huolimatta kuin tulessa.

Sairaalassa maatessaan Uusila sairastui keuhkokuumeeseen ja sitten noroviruksen aiheuttamaan vatsatautiin. Kun niistä selvittiin, hänellä todettiin suolisolmu.

– Selkää ja jalkaa särki niin, etten päässyt pois sängystä. Noroviruksen vuoksi suolistosta kaikki tuli ulos sänkyyn. Se oli niin noloa. Olin aivan avuton, Oulun helluntaiseurakunnassa nykyään työskentelevä Uusila muistelee.

Viimeiset puolitoista vuotta kaikki on ollut hyvin. Kevään ykköspuheenaihetta, koronapandemiaa, pastori on seurannut mietteliäänä. Epidemian aiheuttama inhimillinen kärsimys tulee todennäköisesti olemaan jotakin aivan poikkeuksellista. Kuinka moni seurakuntalainen ja läheinen sairastuu? Entä miten itselle käy?

Taustansa vuoksi Uusila kuuluu riskiryhmään. Keuhkokuumeen ja muun sairastelun jälkeen hänen keuhkojensa kapasiteetti ei ole entisellään.

Pääsiäisen sanoman kautta kristinusko voi avautua

Pääsiäiskirkkoihin voi tänä vuonna osallistua vain radion ja ruutujen välityksellä.

Monessa pääsiäisen jumalanpalveluksessa luetaan jälleen Vanhassa testamentissa oleva ennustus, jonka mukaan syntien sovittaja on ”kipujen mies ja sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois”.

Kristinuskossa kohta tulkitaan viittaukseksi Jeesukseen ja hänen kärsimykseensä ja kuolemaansa.

Omien sairastelu- ja kipuvuosiensa jälkeen Uusila sanoo lukevansa Jeesuksen kärsimyksestä kertovia raamatunkohtia uusin silmin. Pastorina hän myös uskoo, että pääsiäisen sanoman tästä puolesta voi avautua ovi kristinuskoon sellaisellekin ihmiselle, jolle kristillisyys on tähän asti jäänyt vieraaksi.

– Voitto on saatu Jeesuksen kärsimisen kautta. Hänen ylösnousemuksensa on voiton sinetti, Uusila avaa kristinuskon käsitystä kärsimyksen merkityksestä.

Sairastelu alkoi lähetystyössä Uruguayssa

Uusilan terveysongelmat alkoivat 2000-luvun alussa Uruguayssa, jossa hän oli perheineen lähetystyössä. Siellä hänelle alkoi ilmaantua refluksioireita – ruokaillessa vatsahappoja alkoi nousta ruokatorveen.

Vähitellen vaiva paheni, eikä mies lääkkeistä huolimatta kyennyt syömään käytännössä mitään ilman, että tuli paha olo.

Perhe palasi Suomeen. Tammikuussa 2011 Uusilalle tehtiin leikkaus, jossa mahalaukun ja ruokatorven liitoskohta rakennettiin uusiksi. Oireet loppuivat.

Samana keväänä hän alkoi kokea hartioissaan ja niskassaan särkyä, joka säteili oikeaan käteen.

Magneettikuvat paljastivat niskasta kaksi pahaa välilevyn pullistumaa. Pastori passitettiin takaisin leikkauspöydälle. Niskasta poistettiin kaksi välilevyä ja luudutettiin kolme nikamaa.

Hartiasärky poistui, mutta aiemmin oireetonta vasenta kättä alkoi särkeä voimakkaasti. Lääkärit arvelivat kivun syyksi välilevypullistumien aiheuttamaa hermovauriota.

Kipuhoidon petipaikka löytyi terveyskeskuksen geriatriselta osastolta kotikaupungista Riihimäeltä. Osaston muut potilaat olivat huonokuntoisia, osin sänkyyn hoidettavia vanhuksia.

– Sinne joutuminen oli kova paikka. Kun saavuin osastolle, siellä oli ruoka-aika ja minullekin tuotiin annos. Se oli jonkinlaista soseutettua lihakeittoa, jossa oli luumua joukossa. Samaan aikaan kättä särki ihan mielettömästi.

– Purskahdin itkemään. Olin 49-vuotias silloin.

Osastolla käden kipu saatiin lääkityksen avulla siedettäväksi.

"Mitä nyt taas" – noron jälkeen vatsa turposi

Kevättalvella 2015 Uusilan oikeaan reiteen tuli hermopinteestä johtunut pintahermosärky. Se korjattiin leikkauksella.

Sitten tuli kohtalokas kevät 2017 ja liukastuminen portaissa, jota seurasivat jutun alussa mainitut keuhkokuume ja noroviruksen aiheuttama vatsatauti.

– Noron vuoksi jouduin eristyksiin. Aiemman ruokatorvileikkauksen tähden en pystynyt oksentamaan. Yökkäsin niin, että vedet tulivat silmistä, mutta mitään ei tullut ylös. Toisesta päästä tavaraa tuli sitäkin enemmän.

Vatsatauti tokeni äitienpäiväviikonlopuksi. Uusilalle alettiin antaa ruokaa, ja hän ihmetteli, kun hänen mahansa turposi ja oli kipeä. Ulostuslääkkeestä ei ollut apua.

Mitä nyt taas, Uusilat miettivät.

Syyksi osoittautui suolisolmun aiheuttama vatsalaukun täyttyminen. Uusilalle asennettiin nenämahaletku, ja letkun kautta vatsasta suihkusi yli neljä litraa ruokasulaa.

Lääkärin mukaan vatsalaukku oli ollut niin täynnä, että olisi voinut revetä.

– Olin noroviruksen aikana yökännyt itselleni suolisolmun. Se hoidettiin tähystysleikkauksella.

Lopulta kipu ei palannut

Sairauskertomuksen toistaiseksi viimeinen dramaattinen vaihe koettiin toukokuussa 2018. Kipulääkkeiden avulla sielunpaimen oli sinnitellyt suurimman osan vuodesta töissä.

Eräänä päivänä iski uusi vaiva: voimattomuus, kylmä hiki ja huono olo rinnassa. Syyksi paljastui massiivinen keuhkoveritulppa kumpaankin keuhkoon menevissä valtimosuonissa.

Tilanne oli hengenvaarallinen.

Uusila oli juuri päässyt selkäleikkausjonoon. Veritulppien hoito siirsi leikkausta useita kuukausia myöhemmäksi.

Vihdoin leikkaus toteutui marraskuussa 2018. Kipulääkitystä alettiin purkaa, eikä kipu palannut – ei selkään, jalkoihin eikä käteen.

– Ihmettelin, voiko se olla totta. Siitä lähtien selkä on ollut kunnossa.

Monta miksi-kysymystä tuli kysyttyä

Uusila aloitti 1 300-jäsenisen Oulun helluntaiseurakunnan pastorina viime syksynä.

– Seurakuntaamme kuuluu paljon ikäihmisiä, ja joudumme miettimään, miten heitä tässä tilanteessa lähestytään. Juuri soittelin parillekymmenelle vanhukselle ja kyselin kuulumisia, Uusila kertoo puhelimitse.

Teologiassa puhutaan kärsimyksen ongelmasta: jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? Oululaispastorillakaan ei ole ongelmaan vastausta.

– Kyllä monta miksi-kysymystä tuli itsekin kysyttyä. Joskus mielessä kävi ajatus, onko tämä rangaistusta jostakin, ja yritin penkoa elämästäni kaikki tunnustetut ja tunnustamattomat vääryydet. Aika nopeasti pystyin kuitenkin laittamaan rangaistusajatuksen sivuun: tiesin, ettei Jumala ole sellainen, Uusila toteaa.

– Päädyin siihen, että tällaiset asiat ovat osa ihmisen elämää. En kysele merkitystä kärsimyksen taustalla.

Hyvä terveydenhuolto lisää luottamusta

Osa ihmisen elämää ovat myös koronan kaltaiset epidemiat. Koronaa Uusila ei välittäisi enää sairastaa. Siksi hän suhtautuu kunnioituksella viranomaisten antamiin suojautumisohjeisiin.

– Koen ymmärrystä koronan vuoksi sairaalan eristysosastoille joutuneita ihmisiä ja heidän omaisiaan kohtaan. Kyllä siellä monta yksinäisyyden kyyneltä vuodatetaan.

– Voi olla, että suhtaudun koronaan jollakin tavalla vakavammin kuin moni muu. Toisaalta olen ehkä myös keskimääräistä luottavaisempi, kun tiedän, miten hyvä terveydenhuolto meillä Suomessa on. Hoitohenkilökunta on osaavaa ja tekee varmasti parhaansa ihmisten auttamiseksi.

Luottavaisuutta lisää usko Jumalan kaitselmukseen.

– Ajattelen kuten eteläpohjalaiset, että se on ”isoommas käres”. Siksi turha panikoiminen ei auta mitään. Nyt täytyy elää tätä hetkeä ja yrittää jollakin tavalla olla ihmisiä lähellä.

– Presidentti Niinistön kehotus huomioida lähimmäisiä on parasta, mitä pastorikin voi tässä tilanteessa tehdä.

Kauko Uusila

Oulun helluntaiseurakunnan pastori.

Kotoisin Pyhärannasta Rauman ja Uudenkaupungin väliltä.

Lähetystyössä Boliviassa ja Uruguayssa 1990–2009 muun muassa kumppanikirkon teologisen opiston johtajana.

Puoliso ja kolme aikuista lasta.

Harrastuksia uinti, lukeminen ja kalastus.