Kokoomus syyttää hallitusta lupausten pettämisestä: "Lipposlaiset demarit ymmärsivät, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä"

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen esittelivät välikysymystä perjantaina eduskunnassa tiedotusvälineille.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen esittelivät välikysymystä perjantaina eduskunnassa tiedotusvälineille. Kuva: Aki Taponen

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli puolueensa perjantaina jättämää välikysymystä sillä, että hallitus ei noudata edes omaa ohjelmaansa ja on pettänyt lupauksiaan.

– Kaiken ytimenä olevaan työllisyystavoitteeseen hallituksella ei ole juurikaan uskottavia keinoja, Orpo sanoi esitellessään välikysymystä tiedotusvälineille.

Kokoomus puolusteli varhaista välikysymystä sillä, että koko Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma perustuu 75 prosentin työllisyystavoitteeseen ja 60 000 uuteen työlliseen.

– Me emme ole vakuuttuneita, että hallituksen teot, joita sen ensimmäinen budjettiesitys ilmentää, johtaisivat kohti näitä tavoitteita, Orpo sanoi.

Hallituksen esittelemä 25 työllisyystoimen lista edustaa hänen mielestä perinteistä työvoimapolitiikkaa, joka pitkälti perustuu julkisiin toimiin kuten parempiin työvoimapalveluihin ja palkkatuen kehittämiseen.

– Ne saattavat auttaa pitkäaikaistyötöntä löytämään työpaikan tai vajaakykyistä työllistymään. Perusongelma on se, että nämä toimet eivät synnytä uusia työpaikkoja eivätkä lisää työn tarjontaa eivätkä kysyntää.

– Ne eivät paranna yritysten toimintaympäristöä eivätkä lisää luottamusta suomalaiseen talouteen, että täällä kannattaisi ja uskaltaisi työllistää enemmän, Orpo sanoi.

Hän varoitteli tilanteesta, jossa velkaantuminen lähtee voimakkaaseen nousuun ja työllisyyskehitys alaspäin samaan aikaan, kun verotusta kiristetään.

– Siksi haluamme välikysymyksellä saada selvyyden, mitä hallitus aikoo tehdä ensi elokuun riihessä.

Kaksi häviäjää

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, että hallituksen linjassa on kaksi häviäjää.

– Ensinnäkin kymmenet tuhannet työttömät, jotka eivät pääse työelämään, koska hallitus ei uskaltanut päättää työpaikkoja lisäävistä toimista. Toiseksi ne opettajat, poliisit ja sairaanhoitajat, joiden työpaikat ovat perumisuhan alla, koska hallitus ei pystynyt päättämään työpaikkoja lisäävistä toimista samalla, kun se päätti yli miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä.

Mykkänen huomautti, että lipposlaiset demarit ymmärsivät sen, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

– Rinneläiset demarit eivät tämän budjettipäätöksen perusteella ole sitä sisäistäneet. Jokaisen suomalaisen etu on, että tässä salissa päätetään menolisäyksistä samaan aikaan, kun tehdään päätökset, miten ne rahat tienataan.

Kreikan tie voi olla totta

Mykkäsen mukaan ei ole kauhun lietsontaa, kun kokoomus varoittelee hallitusta tällaisen politiikan johtavan Kreikan tielle.

– Kreikka oli 80-luvulla hyvinkin velaton maa. Se lähti Rinteen hallituksen tyyppisele tielle, ja 2011 mennessä velan osuus bkt:stä oli 140 prosenttia.

– Jos katsomme valtiovarainministeriön Martti Hetemäen keväällä näyttämiä ennusteita, niin Suomen tie on vuoden 2050 tasossa sama velkasuhde kuin Kreikalla oli kymmenen vuotta sitten, ellei tehdä vakauttavia työllisyystoimia ja pidetä huolta yhteisestä taloudesta.

Mykkäsen mukaan luottamusta eivät ole lisänneet myöskään hallituksen tiedot muista sen lupauksista kuten hoitajamitoituksen toteutumisesta, ilmastolle haitallisten yritystukien reippaasta karsimisesta ja koulutuksen pysyvistä miljardilisäyksistä.

– Yksikään näistä lupauksista ei ole enää voimassa. Pääministeri on joutunut perumaan hoitajalupauksensa, siirtymään kertaluonteisten lisäysten petolliselle tielle koulutuksessa ja luomaan hyvin kummallisen yritystukipäätöksen, jossa tuen poisto kohdistuu pikemminkin ympäristöystävälliseen kuin haitalliseen polttoaineeseen.

Ei ole yhtä oppositiota

Kaksi muuta oppositiopuoluetta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, eivät lähteneet kokoomuksen välikysymykseen mukaan. Ne aikovat esittää eduskunnan välikysymyskeskustelussa hallitukselle omat epäluottamusesitykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi, ettei kokoomus esittänyt minkäänlaista yhteistyöhalua välikysymyksen sisällön laatimisesta.

– Meillä on kokoomuksen kanssa työllisyydestä monia yhteisiä näkemyksiä, mutta myös suuria näkemyseroja, jotka liittyvät halpatyövoiman maahantuontiin ja työllisyysasteen kohottamiseen sen avulla, Halla-aho sanoi.

Petteri Orpo sanoi korostaneensa monta kertaa, ettei ole olemassa yhtä oppositiota, vaan erilaisia puolueita.

– Välikysymys on tehty kokoomuksen näkökulmasta. Tämä on vahva haaste hallitukselle siitä, mitä pitäisi tehdä.

Petteri Orpo lisäsi, että 12 vuoden hallitusvastuun aikana kokoomus teki kompromisseja milloin kenenkin takia.

– Nyt me teimme tämän välikysymyksen puhtaasti kokoomuksen lähtökohdista ja meidän tavoitteista. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on Suomelle kohtalonkysymys. Me emme sitä jonkin yhden ryhmän takia jätä pois välikysymyksestä, Orpo napautti.