Kolmannes viinarallin oluesta on suomalaista, mutta panimot nurisevat silti – Baltian-viennissä huolettavat ilmastonmuutos ja veromenetykset

Ville Jalava saapui Tallinnan-laivalta Helsinkiin mukanaan laatikollinen suomalaista olutta. Ostopäätöksen takana oli edullinen hinta. Panimoliiton mukaan Suomen olutvero on EU-maiden korkein.
Ville Jalava saapui Tallinnan-laivalta Helsinkiin mukanaan laatikollinen suomalaista olutta. Ostopäätöksen takana oli edullinen hinta. Panimoliiton mukaan Suomen olutvero on EU-maiden korkein. Kuva: Kimmo Penttinen

Panimoteollisuus on Suomessa huolissaan viinarallin kasvamisesta, vaikka noin kolmannes suomalaismatkustajien ulkomailta tuomasta oluesta on suomalaisvalmisteista.

Luku pohjaa Panimoliiton tietoon muutaman vuoden takaa. Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä vahvistaa luvun. Hänen mukaansa osuus on pysynyt samana monta vuotta.

Sinebrychoffin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström uskoo, että suomalaisoluiden osuus matkustajatuonnista olisi jopa pienentynyt.

– Onhan tämä luku myös hyvä asia, koska muuten suomalaiset toisivat mukanaan vain ulkomaista alkoholia. Mutta voisihan suomalaista olutta ostaa kotimaastakin, hän sanoo.

Sinebrychoff valmistaa muun muassa Karhu- ja Koff-oluita. Olvin brändejä ovat Olvi, Sandels ja A Le Coq. Näistä viimeistä valmistetaan Iisalmen lisäksi myös Viron Tartossa.

Panimoliitto nihkeänä viennistä

Panimoteollisuuden edunvalvontajärjestö Panimoliitto lähestyy Viron- ja Latvian-vientiä haittojen näkökulmasta.

– Jäsenyrityksemme eivät ajattele matkustajatuontia tuloksen tai liikevaihdon kannalta, vaan nimenomaan niin, että Suomen valtiolta jää verotulot saamatta. Tämä on paljon isompi yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys kuin se, mitä yritykseltä jää viivan alle, kertoo Panimoliiton viestintäpäällikkö Essi Lindqvist.

Markkinointijohtaja Heikkilä kertoo Olvin ymmärtävän kuluttajan näkökulmaa Viron-reissuille. Hän kuitenkin huomauttaa, että korkean alkoholiveron takia Suomi voi menettää myös palvelualan tuloja.

– Yhteiskunnan kannalta olisi järkevämpää, jos meidän verotasomme olisi sellainen, ettei täältä tarvitsisi lähteä. Juomien hakureissu voi motivoida rahojen satsausta muihinkin palveluihin, mikä on taas pois Suomesta.

Viron parlamentti laski kesäkuussa alkoholiveroa 25 prosentilla välttääkseen viinarallin etelärajan takaa Latviasta. Latvian parlamentti taas päätti maanantaina laskea alkoholiveroa 15 prosentilla. Suomessa Rinteen hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan alkoholiverolle 50 miljoonan euron korotukset.

Tuotteet viedään kuljettajien luokse

Panimoliiton Lindqvist, Sinebrychoffin Weckström ja Olvin Heikkilä nostavat esille myös ilmastonäkökulman, kun tuotteita viedään edestakaisin Suomenlahden yli.

Weckströmin mukaan viennin taustalla on ajatus siitä, millaiseen valikoimaan kuluttaja tottuu.

– Brändihän tässä on mielessä. Jos emme olisi virolaisissa kaupoissa, tuotteitamme ei tuotaisi lainkaan. Kun tilanne on tämä, viemme tuotteitamme sinne, missä suomalaiset kuluttajat ovat.

Panimoliiton Lindqvist arvioi, että suomalaiset tuovat Virosta ja Latviasta tuttuja brändejä niistä alkoholituotteista, joiden hintaero on Suomeen verrattuna suurin, kuten siideriä ja alkoholia.

– Luultavasti siellä menee ihan suomalaisten suosikkioluita: Sandelsia, Karhua ja muita tämäntyyppisiä.

Hartwallin myyntijohtaja Seppo Salkoharju kertoo, että myös yrityksen long drink -juomaa eli lonkeroa ,myydään runsaasti Virossa.

– Meillä on jakelua maassa muuallakin, mutta valtaosa Viron-myynnistä menee turisteille laivarannasta. Se ei ole liikesalaisuus, sen pystyy omin silmin näkemään.

SuperAlko: Karhua ja Koskenkorvaa

Virolaisen SuperAlkon johtaja Imre Pollin mukaan Suomessa valmistetuista oluista myydyin on Karhu, joka on myyntitilastojen viidennellä sijalla. Myydyin olut on virolaisvalmisteinen A Le Coq.

Ostajien kansallisuuksia Poll ei osaa arvioida yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

– Koskenkorva käy kaupaksi vain satama-alueella.

Matkustajatuonti

Toukokuun 2018 ja huhtikuun 2019 välillä suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta yhteensä 58,9 miljoonaa litraa alkoholijuomia.

Tästä panimotuotteita oli 39,6 miljoonaa litraa. Mietoja viinejä matkustajat toivat 10,0 miljoonaa litraa ja väkeviä alkoholijuomia 7,1 miljoonaa litraa.

Matkustajatuonti lisääntyi väkevien juomien, välituotteiden eli väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten, viinien ja siidereiden kohdalla mutta väheni oluissa ja long drink -juomissa. Panimotuotteiden matkustajatuonti väheni 12 prosenttia edelliseen 12 kuukauden raportointijaksoon verrattuna.

Panimoliiton omien tutkimusten mukaan matkustajatuonti lisääntyi vuoden 2019 alkoholiverokorotuksen jälkeen. Helmi-huhtikuussa olutta tuotiin Viron-matkoilta jopa 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona.