Korkeimman oikeuden tuomariehdokkaan kuulemiskierros loppusuoralla Yhdysvalloissa – Amy Coney Barret antoi vain varovaisia vastauksia, mutta ei suostunut tunnustamaan ilmastonmuutosta

Amy Coney Barret varoi ottamasta kantaa esimerkiksi aborttioikeuteen, terveydenhuoltolakiin tai mahdollisesti epäselvään vaalitulokseen.
Amy Coney Barret varoi ottamasta kantaa esimerkiksi aborttioikeuteen, terveydenhuoltolakiin tai mahdollisesti epäselvään vaalitulokseen. Kuva: epa08745958

Presidentti Donald Trumpin nimittämän tuomariehdokkaan Amy Coney Barrettin kuulemiskierros Yhdysvaltain senaatin oikeusasiain valiokunnassa on loppusuoralla. Valiokunta päätti ennen kello viittä iltapäivällä Suomen aikaa järjestää äänestyksen nimityksen hyväksymistä ensi viikolle, torstaille 22. lokakuuta.

Äänestys oli määrä järjestää republikaanijohtoisessa valiokunnassa jo tänään 15. lokakuuta, mutta demokraatit käyttivät oikeuttaan viivästyttää äänestystä viikolla, uutiskanava CNN kertoo. Demokraatit ovat vastustaneet tuomarinimitystä ennen 3. marraskuuta järjestettäviä presidentinvaaleja.

Tänään asialistalla on vielä eri intressiryhmien lausuntokierros.

Barrett oli kuulemisissa sikäli hankalassa asemassa, että Trump on ollut hyvin avoin sen suhteen, millaisia päätöksiä korkeimman oikeuden tuomarilta odottaa. Demokraatit ovatkin kyseenalaistaneet tuomariehdokkaan riippumattomuuden ja vaatineet häntä pidättäytymään erityisesti vaalituloksiin ja terveydenhuoltolakiin liittyvistä oikeuskäsittelyistä, sillä hänet nimitettiin virkaan vaalikampanjan aikana.

Kuulemisissa Barrett varoi ottamasta jyrkästi kantaa päivänpoliittisiin asioihin. Hän kuitenkin vakuutteli tekevänsä tuomarina päätökset perustuslain ja käsiteltävän tapauksen pohjalta, ei henkilökohtaisista mieltymyksistään, katolilaisuudestaan tai esimerkiksi Trumpin toiveista riippuen.

Kuulemisissa vallitseviksi teemoiksi nousivat muun muassa aborttioikeus, terveydenhuoltolaki sekä se, kuinka Barrett suhtautuisi presidentinvaalien tulokseen, mikäli se päätyisi ratkaistavaksi korkeimmassa oikeudessa.

Demokraatit hiillostivat terveydenhuoltolaista

Trumpin hallinto on pyrkinyt kaatamaan presidentti Barack Obaman kaudella vuonna 2010 aikaansaadun terveydenhuoltouudistuksen. Lakipaketin kumoaminen jättäisi The New York Timesin (NYT) (26.6.) mukaan noin 23 miljoonaa amerikkalaista ilman terveysvakuutusta.

Korkeimman oikeuden on määrä käsitellä lakia heti vaalien jälkeen, 10. marraskuuta.

Barrett on uutistoimisto AP:n mukaan aiemmin kritisoinut kahta korkeimman oikeuden päätöstä, joilla on säilytetty lakipaketin keskeisiä osia. Senaatin kuulemisissa Barrett sanoi, ettei ole vihamielinen lakia kohtaan ja ettei hänellä ole sen suhteen agendaa. Keskiviikon kuulemisessa Barrett kuitenkin antoi ymmärtää, että voisi kallistua säilyttämään ainakin osia laista, The New York Times kirjoittaa.

Barrett ei vastannut tiistaina suoraan republikaanisenaattori Lindsey Grahamin kysymykseen siitä, jääväisikö tämä itsensä terveydenhuoltolain oikeuskäsittelystä.

Hän vastasi demokraattisenaattori Chris Coonsille terveydenhuoltolakiin ja vaalitulokseen liittyen, että hänellä on lahjomattomuutta käsittelemään lakia lakina, NYT kirjoittaa.

– En ole missään vaiheessa tehnyt mitään sitoumuksia tai sopimuksia tai mitään sellaista, Barrett vastasi tiistaina.

Barrett: En ole pelinappula

Presidentti Trump on toistuvasti väittänyt, että postiäänestys voi johtaa virheelliseen tai peukaloituun vaalitulokseen. Hän on sanonut, että haluaa täyden yhdeksänjäsenisen korkeimman oikeuden kokoonpanon siltä varalta, että vaalitulos päätyy korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Hän ei ole myöskään sitoutunut rauhanomaiseen vallanvaihtoon, mikäli häviää vaalit.

Barrett ei antanut kuulemisissa suoraa vastausta siihen, kuinka toimisi vaalien käsittelyn suhteen. Hän sanoi tiistaina, ettei antaisi itseään käytettävän pelinappulana vaalien ratkaisemiseen amerikkalaisten puolesta, NYT kirjoittaa.

Barrett ei alun perin suostunut vastaamaan tiistaina demokraattisenaattori Cory Brookerin kysymykseen siitä, pitäisikö presidentin sitoutua rauhanomaiseen vallanvaihtoon. Hän perusteli asiaa sillä, että vallanvaihtokysymyksestä on noussut poliittinen kohu, uutiskanava CBS kirjoittaa.

Lopulta Barrett kommentoi, että "yksi Amerikan hienouksista liittotasavallan alusta asti on se, että mellä on ollut rauhanomaisia vallanvaihdoksia".

Barrett myös vastasi kysyttäessä tuomitsevansa valkoisen ylivallan.

Ei selvää kannanottoa aborttioikeuteen

Barrettin tiedetään vastustaneen aiemmin aborttia. Keskiviikon kuulemisessa Graham kuvaili NYT:n mukaan Barrettin nimitystä historialliseksi voitoksi konservatiivisille naisille.

– Tämä on ensimmäinen kerta amerikkalaisessa historiassa, että olemme nimittäneen naisen, joka on häpeilemättä abortinvastainen ja syleilee uskoaan anteeksi pyytelemättä, ja hän on menossa (korkeimpaan) oikeuteen.

Trump julisti jo vuoden 2016 vaalikampanjassaan, että korkeimman oikeuden vuoden 1973 päätös laillistaa abortti kumoutuisi automaattisesti tämän hallinnon aikana, sillä hän nimittäisi korkeimpaan oikeuteen aborttia vastustavia tuomareita.

Barrett itse on kuulemisten aikana kieltäytynyt ottamasta suoraan kantaa, kuinka äänestäisi abortin sallineen ennakkopäätöksen suhteen.

Tiistain kuulemisessa Barrett vetosi periaatteeseen, että korkeimman oikeuden pitäisi olla vastahakoinen avaamaan päätöksiä, joita se on aiemmin tehnyt.

"Ilmastonmuutos poleeminen julkisen väittelyn kohde"

Tuomariehdokas ei myöskään ottanut selkeästi kantaa esimerkiksi ilmastonmuutosta tai hallinnon käytäntöön erottaa siirtolaislapsia vanhemmistaan Meksikon rajalla.

Reutersin mukaan Barrett ei suostunut kertomaan kantaansa siihen, onko ihminen toiminnallaan vaikuttanut globaaliin ilmastonmuutokseen. Kun demokraattisenaattori ja varapresidenttiehdokas Kamala Harris kysyi Barrettilta. uskooko tämä, että käynnissä on ilmastonmuutos, Barrett kutsui aihetta "hyvin poleemiseksi julkisen väittelyn kohteeksi".

Näin tuomarinimitys etenee

Yhdysvaltain senaatin oikeusasiain valiokunnassa järjestetään torstaina viimeinen lausuntokierros korkeimman oikeuden tuomariehdokkaan Amy Coney Barrettin nimityksestä. Lausuntokierroksella kuullaan demokraattien ja republikaanien asettamia intressiryhmien edustajia. Barrett ei ole torstain tilaisuudessa läsnä.

Barrettin kuulemiskierros kestää yhteensä neljä päivää.

Torstaina senaatin oikeusasiain valiokunta päätti järjestää äänestyksen Barrettin nimityksen hyväksymisestä torstaille 22. lokakuuta. Republikaanienemmistöinen valiokunta äänestänee nimityksen puolesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että valiokunta suosittelee Barrettin nimittämistä korkeimpaan oikeuteen.

Mikäli enemmistö valiokunnasta äänestää nimityksen puolesta, asia viedään senaatin täysistunnon päätettäväksi 26. lokakuuta.

Barrett on jo kolmas presidentti Donald Trumpin korkeimpaan oikeuteen nimittämä tuomari. Barrett nimitettiin 87-vuotiaana kuolleen Ruth Bader Ginsburgin tilalle.

Mikäli Barrett valitaan korkeimpaan oikeuteen, voimasuhteet kääntyvät 6–3 konservatiivien hyväksi.

Lähteet: AP, CNN