Korona vahvisti väliaikaisesti kuntataloutta 700 miljoonalla eurolla. Näin selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKSin tilaamasta selvityksestä.
Kuntien verotulojen alenema oli noin 670 miljoonaa euroa ja toimintakatteen heikennys noin 530 miljoonaa euroa. Koronatukien kanssa kuntien nettohyöty oli 21. tammikuuta tilinpäätösennustetilanteen mukaan yli 700 miljoonaa euroa.
Kuntien verotulojen on arvioitu kasvavan 5,1 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2019 oli 66 vuosikatteeltaan negatiivista kuntaa. Määrä alenee jopa lähelle nollaa vuonna 2020, mutta aloittaa kasvunsa taas ensi vuonna.
Koronaan suunnattu tukijärjestelmä vahvistaa kuntataloutta aidosti, joskin tilapäisesti. Joidenkin kuntien tilanne paranee selvityksen mukaan jopa niin paljon, että ne nousevat kriisikuntauhasta todennäköisesti hyvinkin pitkäksi aikaa. Tämä koskee jopa 20–30 kuntaa.
Alijäämäisen tilinpäätöksen kunnat vaikeuksissa
Viime vuonna varsinkin suurimmat kaupungit kipuilivat taloutensa tasapainoon saattamiseksi, mutta aivan vuoden lopulla koitti Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan "ihmeparantuminen".
Säätion mukaan on mahdollista, että vielä kesä–heinäkuussa suuria alijäämiä ennakoineet suuret kaupungit nostavat tilinpäätöksensä positiivisiksi. Ne kunnat, jotka tekevät vuonna 2020 ja erityisesti tänä vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa ja erityisesti, jos sote tulee toteutumaan.
Jos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu, negatiivisten vuosikatteiden kuntia on 49 vuonna 2025 ja ilman sotea 114 eli 65 kuntaa enemmän. Mikäli sote ei toteudu, kuntien nettolainakanta kasvaa selvityksen mukaa yli seitsemällä miljardilla euroa. Soten toteutuessa lainakannan kasvu olisi yli kuusi miljardia euroa eli noin miljardin vähemmän.
Sote vähentää tarvetta nostaa veroprosenttia
Soten toteutuminen keventää myös veroprosenttien nousupainetta. Koko maassa nousupaine kevenisi 0,8 veroprosenttiyksiköllä. Kuntien rahoitustilanne kevenisi noin 800–850 miljoonalla eurolla. Se summa siirtyisi hyvinvointialueelle ja valtion rahoitettavaksi.
Soten toteutuessa kaikissa maakunnissa veroprosentin nousupaine vähenee – mutta jää. Eniten nousupaine vähenisi Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla, eniten veroprosentin nousupainetta jäisi Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon.
Soten vaikutus kuntatalouteen näkyy etenkin kehyskuntien ja suurten kaupunkien kohdalla vasta, kun ikääntymisen ja palveluntarpeen suuri kasvu kohdentuu näihin kuntin. Vaikutus näkyy pidemmällä tarkastelujaksolla.
Soten lisäksi tarvitaan edelleen sopeutusta
Sote johtaa siihen, että vuonna 2023 kuntien toimintakatteet puoliintuvat, niin myös kuntien verorahoitus. Kiinteistövero jää kunnille, joten sen suhteellinen merkitys rahoituksessa kasvaa.
Myös soten toteutuessa kuntien talouden tilanne tulee selvityksen mukaan olemaan heikko, eikä siitä useissa kunnissa selvitä edelleenkään ilman sopeutusta.
Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan tuloja olisi hyvä käyttää erityisen velkaisissa kunnissa taseen vahvistamiseen ja sellaisten käyttömenojen kasvattamiseen ja investointien tekemiseen, joiden avulla kunta saisi aidosti kasvatettua elinvoimaansa.