
Olennainen kysymys kuuluu, miten monta kuukautta Suomen talous voi ylipäätään kestää tätä?
Kysymyksen esittää Palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Sitä ennen hän on luetellut ison liudan koronaviruksen vastaisia rajoituksia ja määräyksiä, joiden seurauksena palvelualojen työpaikat uhkaavat romahtaa Suomessa lähes kokonaan.
– Valtion rahahanojen pitää nyt valitettavasti olla auki, jotta lopputulos ei olisi aivan järkyttävä, Rönni-Sällinen sanoo.
– Muutoin luvassa on todella iso konkurssiaalto.
Karmein suma on vasta edessä
Yksityiset palvelualat kattavat suomalaisittain suuren määrän työpaikkoja muiden muassa vähittäiskaupassa, matkailussa, ravintoloissa, vartiointitoiminnoissa, elokuvateatterissa ja muissa vapaa-ajanpalveluissa sekä siivouksen kaltaisissa kiinteistöpalveluissa. Kenttä on hyvin laaja.
Annika Rönni-Sällisen mukaan noin 210 000-jäsenisen liiton työttömyyskassassa karmein suma on vasta edessä.
– Silti yhteistoimintaneuvotteluja on jo nyt käynnissä todella monella alalla ja monessa paikassa. Niiden piirissä on tuhansia ihmisiä.
– Ravintolat ovat ensimmäinen suuri piikki. Alan tilanne on erittäin paha.
Kaupan puolella PAM odottaa korvaushakemusten sumaa pienellä viiveellä, joskin esimerkiksi Stockmann on jo aloittanut yt-neuvottelut.
– Koronaviruksen vastaiset toimet osuvat palvelualoihin todella lujaa, Rönni-Sällinen tiivistää.
Ainoa merkittävä poikkeus saattaa olla päivittäistavarakauppa. Pahimmassakaan kriisissä ihmiset eivät voi olla kokonaan ilman ruokaa.
Osa putoaa täysin tyhjän päälle
Palvelualojen työttömyyskassan taloudellisia lähtökohtia puheenjohtaja pitää hyvinä. Puskuria on.
– Eri asia on, miten pitkälle se tässä tapauksessa riittää, hän jatkaa.
– Jos pohja alkaa häämöttää, valtiolta pitää hakea lisää rahaa. Myös liittojen kesken on mahdollista tarkastella tasausmaksujen mahdollisuutta.
Työntekijöistä kaikkien heikommassa asemassa ovat ne, jotka eivät kuulu mihinkään liittoon eivätkä työttömyyskassaan. Palvelualoilla heitä on paljon.
Annika Rönni-Sällisen mukaan PAM:n kentällä järjestäytymisaste on keskimäärin 60-65 prosenttia. Paikoin se on 80-90 prosenttia mutta toisin paikoin vain 50 prosentin luokkaa.
– Haastavin alue on pääkaupunkiseutu. Siellä on paljon ulkomaalaista työvoimaa.
– Lisäksi pitää ottaa huomioon, että meidän aloillamme on pienet palkat ja runsaasti osa-aikaista työvoimaa. Ihmisille on luvassa todella isoja toimeentulo-ongelmia.
Esimerkiksi pohjoisen ja eteläisen Suomen matkailuyrityksissä sekä ravintoloissa sesongin mukaan työympäristöä vaihtaville "freelancereille" ei ole nyt tarjolla mitään. He putoavat tai ovat jo pudonneet tyhjän päälle.
– Normaalioloissa palvelualat työllistävät myös erittäin paljon nuoria kesätyöntekijöitä. Ensi kesänä niitä paikkoja ei ole tarjolla juuri lainkaan, Rönni-Sällinen huokaa.
Rahastot voivat sulaa nopeasti
Lähtökohtaisesti myös muiden suomalaisten työttömyyskassojen taloustilanne on vähintäänkin kohtalaisen hyvä.
Työttömyyskassojen yhteisjärjestön TYJ:n toiminnanjohtaja Niina Jussila kertoi Lännen Medialle viime viikon alussa, että palkansaajakassoilla on noin kahden ja puolen vuoden (250 prosenttia) edestä rahastovaroja suhteessa kassan omalla vastuulla oleviin menoihin. Finanssivalvonnan edellyttämä vähimmäismäärä on yksi vuosi (100 prosenttia).
– Kassojen tasoitusrahastot ovat hyvässä kunnossa. Tätä kriisiä ennen työttömyys ehti sentään laskea pitkän aikaa. Toisaalta kokemus on osoittanut, että rahastot voivat sulaa aika nopeastikin, Jussila muistutti reilu viikko sitten.
– Teollisuudessa tilanteen heikentymistä oli havaittavissa jo viime vuoden lopulla, ja nyt työttömyys voi nousta hyvin rajusti. Hakemusten käsittelyssä saattaa olla edessä pullonkauloja.
Älkää ottako pikavippejä!
Tämä pätee myös Palvelualojen työttömyyskassaan. Käsittelyajat voivat venyä.
Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen viesti kentälle kuitenkin on, että liitossa tehdään hartiavoimin töitä sen eteen, että jäsenkunnan palvelut pelaavat ja kassa toimii.
– Meitä on tässä todella iso joukko samassa veneessä. Yhdessä pitää toimia. Yksin ei saa jäädä.
Omana toiveenaan Rönni-Sällinen pyytää vuokranantajilta armeliaisuutta sekä yrityksille että niille työntekijöille, jotka on lomautettu tai irtisanottu. Jäsenistölle hän haluaa sanoa huutomerkin kanssa myös: älkää ottako pikavippejä!
– Jos tilanne vaatii, kääntykää mieluummin oman pankkinne puoleen.
– Toisaalta voimia pitää toivottaa myös niille, jotka vielä työskentelevät asiakaskohtaamisissa ja kantavat huolta omasta terveydestään.