Koronaväsymys uhkaa Suomea – pääministeri pystyy paljon muuhunkin kuin toivomiseen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) edusti Suomea joulukuussa EU-huippukokouksessa Brysselissä korona-ajan mukaisesti maski kasvoilla.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) edusti Suomea joulukuussa EU-huippukokouksessa Brysselissä korona-ajan mukaisesti maski kasvoilla. Kuva: epa08874089

Pääministerin tehtävä on toimia, ei toivoa.

Tähän on kiteytynyt viime päivinä pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja hallituksen saama laaja kritiikki koronarokottamisen hitaudesta.

Suuttumusta on aiheuttanut hidas rokottaminen ja se, että rokottamisen kokonaissuunnitelma näyttää puutteelliselta ja sekavalta, vaikka ennakkosuunnitelmien tekemiseen on ollut aikaa kesästä lähtien.

Epäselvyyttä on ollut esimerkiksi siitä, mitkä tahot vastaavat koronarokottamisen käytännön organisoimisesta, miten lomat vaikuttavat rokottamiseen ja siitä, mitkä ovat hitaan tahdin todellisia syitä.

Mariniin itseensä kohdistuva kritiikki yltyi erityisesti vuoden ensimmäisen pääministerin haastattelutunnin sanavalinnoista.

Haastattelutunnilla Marin sanoi toivovansa ripeämpää rokotustahtia, vaikka hän on pääministerinä korkein poliittisen vallan käyttäjä ja pystyy paljon muuhunkin kuin toivomiseen.

Ensin saatiin hyviä uutisia

Vuosi 2021 alkoi toisin kuin piti.

Loppuvuoden hyvät uutiset rokotteiden valmistumisesta lupasivat viimein helpotusta koronakriisiin, mutta nyt rokoteuutisten tuoma toiveikkuus on vaihtunut pettymykseen etanan vauhdilla etenevästä rokottamisesta.

Koko väestön rokottamisessa näyttää tällä hetkellä kestävän pitkälle syksyyn. Jos rokottamiseen ei saada vauhtia, siihen voi kulua jopa valtaosa helpotuksen aiemmin luvanneesta vuodesta 2021.

Kaiken lisäksi pelkoa aiheuttaa uusi nopeammin leviävä koronaviruksen muunnos.

On mahdollista, että rajoituksia tarvitsee taas kiristää, jos virusmuunnos alkaa monien Euroopan maiden tavoin levitä laajasti myös Suomessa.

Apaattisuus johtaa laiminlyönteihin

Uhkana on paha koronaväsymys, kun kriisiaikoja on eletty kesätaukoa lukuun ottamatta pian vuoden päivät.

Sopeutuminen kriisiin on ollut nopeaa sekä hyvässä että pahassa. Käsienpesusta, etäisyyden pidosta ja maskien käytöstä on tullut monille lähes automaattista rutiinia.

Samalla pandemian arkistuminen on aiheuttanut monille apaattisuutta ja voimattomuuden tunnetta, mikä johtaa helposti suojautumisen ja varotoimien laiminlyömiseen ja unohteluun.

Parhaalla taisteluhengellä varustetut kansalaisetkin ovat vähintään lopen kyllästyneitä.

Rokotetahdin hitaus merkitsee sitä, että tsempattavaa riittää vielä kuukausien ja kuukausien ajaksi.

Pääsyy ja ontuvampi selitys

Uhkaavan koronaväsymyksen vuoksi hallitukselta tarvitaan nyt taas entistä kipeämmin johtajuutta, toimintaa ja kansalaisten kannustamista koronakamppailun uuteen erään, josta on hitaan rokotusahdin vuoksi tulossa paljon pidempi kuin odotettiin.

Pääsyy rokottamisen hitauteen on se, että Pfizerin ja Biontechin valmistamaa rokotetta on saatu Suomeen vain muutamia kymmeniä tuhansia eli murto-osa siitä määrästä, mitä piti. EU:n yhteisessä rokotehankinnassa näytetään epäonnistuneen.

Ontuvampi selitys on se, että ensimmäisenä rokotusvuorossa olevan sote-henkilöstön lomat ovat lykänneet rokottamista.

Ministerit eivät voi muuttua rokotuksiksi, mutta he voivat valaa kansalaisiin luottamusta siihen, että kriisinhoito onnistuu.

Kansalaisten on helpompaa tehdä oma osuutensa, jos voi luottaa siihen, että toivomusten sijaan maan johto kääntää jokaisen kiven rokottamisen nopeuttamiseksi.

Resepti luottamuksen luomiseen on yksinkertainen.

Tyhjien kannustuslausahdusten sijaan nyt tarvitaan selkeää tiedottamista tulevasta, avoimuutta ja rehellistä viestintää epävarmoistakin seikoista.

Rokoteuutisten herättämän toiveikkuuden murenemista ei saa ruokkia epäselvyydellä, eikä korona-apatialle saa antaa valtaa, vaan sitä on torjuttava ministeritasolta lähtien.