Kulmuni kitki, itki ja erosi – keskustan puheenjohtaja vaihtuu viimeistään syksyn puoluekokouksessa

Katri Kulmunin tavoitteena oli nostaa keskustan laahaava kannatus nousuun. Hän ei tehtävässään onnistunut ja kohtalon sinetöi kompurointi esiintymisvalmennuksen hankkimisessa.
Katri Kulmunin tavoitteena oli nostaa keskustan laahaava kannatus nousuun. Hän ei tehtävässään onnistunut ja kohtalon sinetöi kompurointi esiintymisvalmennuksen hankkimisessa. Kuva: Joel Maisalmi

Keskustan kansanliikkeen kasvatti Katri Kulmuni ei voinut viime kesänä edes aavistaa, millaiseen kupruun hänen poliittinen polkunsa tyssää.

Reilu vuosi sitten elinkeinoministeriksi noussut Kulmuni alkoi vetää täydellä teholla puheenjohtajakampanjaansa. Vastapelurina oli puolustusministeri Antti Kaikkonen, joka oli ilmoittautunut kisaan hiukan aiemmin.

Kulmuni on vasta toisen kauden kansanedustaja. Hänellä ei ollut vakiintuneita manöövereitä, eikä hän ollut perillä kaikista politiikan jekuista. Mutta ennen kaikkea kokemattomuus näkyi arkuutena ja jännittyneisyytenä.

Kulmuni hankki opastusta esiintymiskauhuunsa. Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin.

Esiintymiskoulutuksen kustannuksissa sen sijaan on. Loppusumma oli hulppeat 50 000 euroa ja tuntitaksa ylimmillään 700 euroa. Tämä kaikki meni aluksi veromaksajien laskuun.

Tosin Kulmuni otti nopeasti lusikan kauniisti käteen ja lupasi hoitaa laskun itse.

Tämä oli ensimmäinen askel, jossa hän näytti ryhtinsä: mokasin mutta korjasin jälkeni.

Toinen paljon suurempi paukku saatiin perjantaina, kun hän ilmoitti eroavansa valtiovarainministeriön tehtävistä. Vastuunkanto nousi aivan toiseen mittaluokkaan.

Mitä tapahtui viimeisen vuorokauden aikana? Nyt Kulmuni kertoi jälkiviisaana ymmärtävänsä, että maailman kaikista puheista puoluekokouksessa pidettyä vaalipuhetta ei olisi pitänyt käyttää harjoituspuheena.

Saiko hän kentältä sapiskaa, vai antoiko sitä puoluejohto? Tasapuolisuuden nimissä vastaehdokas Kaikkosenkin olisi pitänyt saada harjoitella puhettaan viestintäammattilaisten kanssa.

Kouvolassa kokousta seuranneet muistavat, miten Kulmunin puhui puheensa alussa pitkään perunapellon kitkemisestä.

Hän kitki, itki, kitki ja itki, mutta periksi hän ei antanut. Nyt hän joutui antamaan periksi kohupuheen tähden.

Nopea soittokierros paljastaa, että Kulmunin ilmoitus tuli puskan takaa ainakin osalle puoluejohtoa.

Jos jupakka olisi vanunut ja venynyt viikkoihin, niin silloin olisi ollut neuvonantajia varmasti pilvin pimein.

Nyt kerrotaan, että Kulmuni teki päätöksen yksin. Draaman kaari nähtiin parissa päivässä. Joskus politiikassa ollaan nopeita.

Keskustalähteistä vakuutetaan, ettei esimerkiksi eduskuntaryhmästä kukaan vaatinut häntä eroamaan. Hänen ratkaisuaan kuvaillaan yllättävän rajuksi.

Herää kutkuttava ajatus. Jos kyseessä olisi ollut miesministeri, olisiko hän vain pahoitellut tapahtunutta, pannut puolueen maksumieheksi ja jatkanut niin kuin ei mitään? Ehkä.

Kulmunin esiintymiskyvyistä saatiin esimakua viime vuonna, kun hän tuli ulos ryhmähuoneesta kertomaan medialle, että silloista pääministeriä Antti Rinnettä (sd.) kohtaan on herännyt epäluottamusta.

Monet kuvailivat, että Kulmuni oli hädissään kuin autovalojen kiilassa oleva peura.

Loppu oli kuitenkin historiaa. Rinne joutui eroamaan ja pääarkkitehdiksi maalattiin Kulmuni.

Nyt kohtalo iski takaisin. Kuka sanoikaan, että politiikka on tylsää? Sehän on täyttä draamaa viikosta toiseen.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä pääministeri Sanna Marin (sd.) ajatteli, kun Kulmuni kertoi hänelle eroamisestaan.

Marin kertoi twitterissä arvostavansa Kulmunia ihmisenä. Hän myös kiitti tähänastisesta yhteistyöstä. Kauniita sanoja julkisuudessa sen jälkeen, kun julkisuuteen oli vuotanut tieto, jonka mukaan Marin kutsui Kulmunia maanvaivaksi.

Kaksikon välit näyttivät aluksi hyviltä, mutta kevättä kohden mentäessä lanka alkoi kiristyä.

Lähipäivät näyttävät, millaisen uuden aisaparin Marin saa. Mitä todennäköisimmin kyseessä on taas kerran pätkäministeri.

Vaikka Kulmuni jatkaa nyt puheenjohtajana, syyskuussa kaikki voi olla toisin.

Keskusta kaipaa taas uutta puheenjohtajaa. Onko hän vihdoin kentän suosikki Annika Saarikko? Vai lähteekö ryhmänjohtaja Antti Kurvinen kisaamaan?

Pätkäministeriksi rahaministeriöön ei voi nimetä kokematonta. Siispä voi hyvin käydä niin, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) saa taas palata tuttuun taloon hetkeksi.

Myös moninkertaisen ministerin Anu Vehviläisen nimi pyöri perjantaina huhumyllyssä. Kulmunin salkun haltijaksi on saatava poliitikko, jolla on kokemusta budjetin teosta. Lintilällä sitä on ja Vehviläinen on ollut ministerinä valtiovarainministeriössä toimiessaan kunta- ja uudistusministerinä.

Kaikkosen nimi on myös ollut esillä. Hänen uskotaan kuitenkin pysyvän mielityössään puolustusministerinä. Taustalla on myös se, ettei ministeriä kovin helposti vaihdeta kesken kaiken ilmavoimien hävittäjäkaupan takia.

Tosin joissakin puheenvuoroissa on väläytelty, että Kaikkonen voisi hakea revanssia. Tätä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.

Ja jotta nimilista ei olisi liian lyhyt, niin ovat julkisuudessa pyörineet myös pitkän linjan Matti Vanhasen ja Esko Ahon nimet. Vanhanen viihtynee eduskunnan puhemiehenä.

Kulmuni kohu ei ole ainut pulma, josta puolue kärsii. Ylen viimeinen mittaus näytti taas madonluvut. Kannatus oli tipahtanut 10,7 prosenttiin.

Kulmuni on vetänyt puoluetta vajaan vuoden, mutta laivan kurssia hän ei ole saanut kääntymään. Puolue on edelleen käymistilassa. Viesti ei ole kirkastunut, eikä luottamus ole palannut.

Herää jo kysymys, millainen ihmemies- tai -nainen kampeaisi puolueen nousu-uralle.