Laulaja Erick Gomez asui Suomessa parikymmentä vuotta, mutta sitten hän lähti välillä Kuubaan – Suomi perui pysyvän oleskeluluvan syystä, jota hän ei ymmärrä

Erick Gomez asuu nyt Kuubassa, jonne hän lähti Suomesta kuutisen vuotta sitten, kun hänen äitinsä tarvitsi apua. Hän kävi edelleen Suomessa poikansa ja isänsä luona, mutta tämän vuoden helmikuussa tuli tieto, että hänen pysyvä oleskelulupansa on peruttu. Kuva Havannasta.
Erick Gomez asuu nyt Kuubassa, jonne hän lähti Suomesta kuutisen vuotta sitten, kun hänen äitinsä tarvitsi apua. Hän kävi edelleen Suomessa poikansa ja isänsä luona, mutta tämän vuoden helmikuussa tuli tieto, että hänen pysyvä oleskelulupansa on peruttu. Kuva Havannasta. Kuva: Jukka Rapo

Laulaja Erick Gomez John, 44, oli loppukesästä 2019 matkustamassa Suomesta Kuubaan, kun rajaviranomainen kiinnitti huomiota hänen oleskelulupapapereihinsa koneen vaihdon yhteydessä. Gomezilla oli ollut Suomessa pysyvä oleskelulupa jo 18 vuotta, mutta oleskelulupakortti oli vanhentunut.

Gomez oli palauttanut korttinsa Maahanmuuttovirasto Migriin uusimista varten, ja hänellä oli mukanaan vain kuitti kortin uusimisesta.

– Luulin, että kuitti riittäisi. Jouduin lähtemään Kuubaan kiireellisesti, joten en jäänyt odottamaan uutta korttia.

Gomez on Kuuban kansalainen. Koska hän oli matkalla Kuubaan, eli poistumassa Schengen-alueelta, hän sai lähteä jatkolennolle.

Gomez ei tiennyt, että tämä voisi olla hänen viimeinen matkansa Suomen ja Kuuban välillä oleskeluluvan turvin.

Helmikuussa 2020 hän sai Havannaan kirjeen Migriltä. Vuonna 2001 myönnetty pysyvä oleskelulupa oli peruttu.

– Noin kahdenkymmenen vuoden jälkeen minulla ei ole Suomen oleskelulupaa. Päätös ei ole mielestäni oikeudenmukainen, Gomez kertoo puhelimitse Havannasta.

Gomez valitti Migrin päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.

"Migrillä on valvontaan poliisia paremmat resurssit"

Kahden viime vuoden aikana oleskelulupia on peruttu moninkertaisesti enemmän kuin ennen vuotta 2017, jolloin jatkolupien käsittely siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle.

Oleskelulupia on määräaikaisia ja pysyviä. Vuonna 2017 kaikkia oleskelulupia peruttiin yhteensä noin 300. Vuonna 2018 peruutuksia tehtiin noin 1 300, ja vuonna 2019 lupa peruttiin 1 562 henkilöltä.

Pysyvää oleskelulupaa ei tarvitse uusia, mutta lupakorttiin ladatut tiedot vanhenevat viidessä vuodessa.

– Korttia uusittaessa ei tehdä ratkaisuja. Lupa on voimassa, ellei sitä ole peruttu, vaikka kortti olisi vanhentunut, sanoo vastuualuejohtaja Pauliina Helminen Migristä.

Sen sijaan määräaikainen oleskelulupa vanhenee neljässä vuodessa, ja sille pitää hakea jatkoa.

– Migri on pystynyt seuraamaan, miten hakijan tilanne on kehittynyt ensimmäisen luvan myöntämisen jälkeen. Migrillä on valvontaan poliisia paremmat resurssit, Helminen sanoo.

Pysyviä oleskelulupia perutaan Helmisen arvion mukaan joitain kymmeniä vuodessa, eikä Migrillä ei ole pysyvien oleskelulupien perumisen syistä vakiotilastoa. Helminen arvioi, että niitä peruutetaan harvoin väärinkäytösten takia.

– Niitä ei juuri tule tietoomme. Usein peruutus johtuu siitä, että henkilön tilanne on muuttunut niin, että hän on pysyvästi muuttanut maasta, Helminen sanoo.

Migri saa yleensä tiedon poismuutosta luvanhaltijalta itseltään, tämän sukulaiselta tai työnantajalta. Helmisen mukaan ilmoitus ei johda automaattisesti oleskeluluvan perumiseen, vaan jokaista luvanhaltijaa kuullaan ja luvan peruuttamista harkitaan.

Pop Stars -kykykisa nosti hetkeksi parrasvaloihin

Gomez tuli Suomeen vuonna 1998. Yli kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon elämää. Hän meni naimisiin ja sai silloisen vaimonsa kanssa lapsen. Kun pariskunta erosi, Gomez jäi Helsinkiin, koska elämä oli jo asettunut Suomeen.

Hän kouluttautui muusikoksi Pop & jazz -konservatoriossa ja keikkaili laulajana. Uralleen Gomez haki vauhtia television Popstars-kykykisasta, mutta toinen tuotantokausi nosti esiintyjät parrasvaloihin vain hetkeksi.

– Kun muusikon töitä ei ollut, tein baarihommia. Tapasin poikaani, kyläilin Suomessa asuvan kuubalaisen isäni luona, ja tietysti tapasin kavereitani.

Gomez tunsi kuuluvansa yhteisöihin ja yhteiskuntaan. Työn sesonkiluonteisuus kuitenkin vaikeutti elämää taloudellisesti.

– Kesäisin oli konsertteja ja baarihommia. Talvisin työelämä oli hankalampaa, hän muistelee.

Takaisin Kuubaan Gomez päätti matkustaa noin kuusi vuotta sitten, koska hänen työssäkäyvä, iäkäs äitinsä tarvitsi apua. Äiti joutui huolehtimaan huonossa kunnossa olevasta isoäidistä.

Gomez selittää kuubalaista perhekulttuuria.

– Mummo hoiti minua ollessani pieni, kun oma äitini opiskeli Saksassa. Isoäidistä tuli tuolloin minulle kuin toinen äiti.

Asumisjärjestelyn katsottiin kertovan tilapäisyydestä

Toisaalta Gomez vetoaa hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa, että hänen on huolehdittava iäkkään, Suomessa asuvan isänsä hyvinvoinnista.

Gomezin oma teini-ikäinen poika jäi Suomeen asumaan edelleen äitinsä kanssa.

– Jouduin tekemään vaikean päätöksen, mutta ajattelin tekeväni oikein, Gomez sanoo.

Hän suunnitteli käyvänsä Suomessa mahdollisuuksien mukaan, ja poika voisi vierailla koulujen loma-aikaan hänen luonaan Havannassa.

Kuubassa asuminen ratkaisi huolen äidistä ja isoäidistä sekä helpotti sesonkiluontoisen työn aiheuttamia vaikeuksia. Kun kesän keikat loppuivat syksyllä Suomessa, Gomez pystyi esiintymään turistikaudella hotelleissa Havannassa ja sai myös keikkoja ulkomaille. Hän matkusti Kuuban ja Suomen väliä pysyvän oleskeluluvan turvin.

Koska Gomez kävi Suomessa läheistensä takia, täällä ollessaan hän asui poikansa ja entisen vaimonsa luona tai toisen pitkäaikaisen kumppaninsa luona. Asiaa käsitellyt Migrin virkamies tulkitsee lausunnossaan, että tällainen asumisjärjestely ja oman osoitteen puuttuminen kertovat oleskelun tilapäisyydestä.

Rajana yli kahden vuoden poissaolo

Gomezin elämä jakautui kahdelle mantereelle. Juuri tämä sai Migrin epäilemään Gomezin oleskeluluvan tarpeellisuutta. Kahden maan elämässä ei tosin pitäisi olla mitään väärää.

Helminen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Henkilöllä voi olla pysyvästi elämää kahdessa maassa, ja oleskelulupa voi jäädä voimaan.

Ulkomaalaislain nojalla pysyvän oleskeluluvan menettää, jos Suomesta on poissa yli kahden vuoden ajan, "ellei syy poissaoloon ole erityinen”.

Hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa Migri arvioi, että "halu oleskella aikuisen sukulaisen lähellä ei ole poikkeuksellinen tai erityinen syy oleskella ulkomailla”.

Gomez ja Migri ovat erimielisiä myös siitä, onko kaksi vuotta Suomen ulkopuolella täyttynyt.

Migrin mukaan kahden vuoden yhtäjaksoinen oleskelu maan ulkopuolella ei katkea, vaikka oleskeluluvalla käytäisiin Suomessa pariinkin kertaan aikarajan sisällä.

Tämä on omiaan hämmentämään oleskeluluvalla Suomesta poistuvia ja takaisin matkustavia. Sääntöä on pidetty erehdyttävänä myös muissa hallinto-oikeudelle tehdyissä valituksissa.

Helminen sanoo, että Migri arvioi päätöksissään aina lapsen etua. Gomezinkin tapauksessa sitä oli selvitetty.

– Pojaltani esimerkiksi kysyttiin, mitä mieltä hän on oleskelulupani peruuttamisesta. Poika oli vastannut, että hän vastustaa Migrin päätöstä, Gomez kertoo.

Vaikka Migrin päätös oli sokki Gomezin perheenjäsenille Suomessa, Migrin lausunnon mukaan oleskeluluvan pois ottaminen ei vaikuttaisi Gomezin perhesuhteisiin.

– On erittäin väärin erottaa lapsesta. Se tuntuu pahalta, Gomez sanoo.

Työnteko ilman oleskelulupaa sallitaan ammattitaiteilijoille

Kirjeessään Migri toivottaa Gomezin tervetulleeksi maahan viisumiasetusten puitteissa, mutta sekin herättää Gomezissa närkästystä.

– En ole turisti. Minulla on Suomessa perhettä ja mahdollisuus tehdä töitä.

Työnteko ilman oleskelulupaa ei ole Suomessa mahdollista kaikille Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville, mutta se sallitaan joillekin ammattiryhmille, esimerkiksi ammattitaiteilijoille. Etuuksiin he eivät kuitenkaan ole oikeutettuja.

– Tavallisesti kesän keikat sovitaan jo keväällä. Enää en tiedä edes, milloin pääsen seuraavan kerran poikani luo.

Perusteita oleskeluun ei ole, jos elämä on rakentunut ulkomaille

Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki kesäkuun alussa vuosikirjapäätöksen pysyvän oleskeluluvan peruuttamisesta. Päätös koski kahta Kiinan kansalaista. Tapaus on monella tapaa erilainen kuin Gomezin, mutta julkaistu päätös valottaa oikeuden linjauksia.

Pariskunta oli viettänyt Kiinassa pitkiä aikoja eri vuosina. KHO oli pitänyt omien vanhempien hoitamista yhtenä syynä, miksi oleskelu lähtömaassa olisi pysyvää.

"Hoidon tarvetta ei ole pidettävä tilapäisenä. Näin ollen valittajien oleskelua ulkomailla on sanotun syyn johdosta pidettävä jatkuvaluonteisena."

Kiinalaiset vetosivat myös perhekulttuuriin, jossa aikuiset lapset huolehtivat vanhemmistaan. Kulttuurista eroa ei kuitenkaan huomioitu. KHO:n mukaan raskauttavaa oli myös se, että kiinalaisten lähisuku, myös hoidettava omainen, oli hiljattain muuttanut pois Kiinasta, eikä pariskunta ollut silti palannut Suomeen.

Myös pariskunnan pienet tulot saivat Migrin ja KHO:n arvioimaan, ettei pari pystyisi rahoittamaan elämäänsä Suomessa. Ravintolaa Suomessa on viime aikoina hoitanut sukulainen.

Oleskeluluvan voi menettää kolmesta syystä. Se peruutetaan, kun ulkomaalainen on pysyvästi muuttanut pois Suomesta tai ollut poissa kahden vuoden ajan. Lupa perutaan myös, jos on annettu vääriä tietoja tai salattu asioita, jotka saattaisivat vaikuttaa luvan myöntämiseen. Kolmas syy on, että myöntöperusteita ei enää ole.