Maakuntien rahoitus sote-uudistuksen suurin kysymysmerkki –Valmistelua johtava virkamies: "Rahoitusmalliin haetaan nyt ratkaisua"

Lakiluonnoksia on varauduttu korjaamaan, sanoo sote-uudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari.
Lakiluonnoksia on varauduttu korjaamaan, sanoo sote-uudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari. Kuva: Minna Jalovaara

Sote-maakuntien rahoitus ja itsehallinto olivat keskeisin kritiikin aihe hallituksen sote-uudistuksen esitysluonnoksessa. Lausuntoaika päättyi tänään iltapäivällä.

Uudesta, palvelutarpeeseen perustuvasta rahoituksesta olivat huolissaan sekä rahoitusta menettävät pääkaupunkiseudun suuret kaupungit että rahoitusta lisää saavat alueet, joissa sairastavuus on suurta.

Rahoitusta lisää saavat alueet, kuten Pohjois-Karjala, kokivat rahoitusjärjestelmän siirtymäajan leikkurit vääriksi.

– Rahoitusmallista haetaan kompromissia. Hallitus on todennut, että se on avoimesti auki oleva asia, sanoo sote-uudistuksen virkamiesjohtoryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hän lisää, että sote-palvelujen rahoituksen muuttumisesta tarveperusteiseksi on sinänsä tullut myönteisiä lausuntoja, muun muassa Kuntaliitolta.

Pykäliä korjataan

Toiseksi eniten lausunnossa herättivät huolta uusien sote-maakuntien itsehallinto ja valtion niihin kohdistama ohjaus. Maakunnat toimivat valtion rahoituksella eikä niille tule ainakaan ensi vaiheessa verotusoikeutta.

Se, että valtion ohjaus on erilaista kuin kuntien ohjaus, ymmärretään rahoituksesta johtuen. Kriittisten lausuntojen mukaan lakiluonnos mahdollistaa kuitenkin valtiolle tarpeettoman suuren ohjausvallan ja myös operatiivisen toiminnan ohjaamisen.

Myös sote-maakuntien investointien rahoitukseen liittyvää valtion ohjausjärjestelmää on arvosteltu. Huoli liittyy etenkin investointien suunnittelun yhteiseen läpikäyntiin valtion ja sote-maakuntien välisissä neuvotteluissa.

– Ehkä olemme kirjoittaneet pykäläluonnokset niin, että ne ovat monitulkintaisia. Lainvalmistelijat eivät ole tarkoittaneet niin vahvaa ohjausta, kuin lausunnonantajat ovat kuvitelleet. Me tulemme pykäliä korjaamaan, Hakari sanoo.

Valtio ei määrää hankintoja

Sote-maakuntien oman palvelutuotannon ensisijaisuus on herättänyt voimakasta kritiikkiä yksityisiltä palvelutuottajilta ja niihin kytköksissä olevilta etujärjestöiltä.

Hakarin mukaan siihenkin liittyy osin vääriä tulkintoja, koska muutos edellisellä vaalikaudella suunniteltuun uudistukseen on niin suuri.

Lausunnolla olleessa mallissa rajoitetaan ostopalveluja tehtävissä, jotka liittyvät palvelujen järjestämisvastuuseen ja julkisen vallan käyttöön.

Myöskään laajat kokonaisulkoistukset eivät enää olisi mahdollisia. Jos jo tehtyjä ei voitaisi muuttaa uuden lain mukaisiksi, ne voitaisiin mitätöidä siirtymäajan jälkeen.

– Muuten lähes kaikki se hankinta, mitä nykyiset kunnat tekevät, säilyisi samanlaisena. Se, että valtio määräisi, mitä saa hankkia ulkoa, on väärä tulkinta, Hakari sanoo.

Kysymys Itä-Savon kuntien pysymisestä Etelä-Savossa tai mahdollisesta liittämisestä Pohjois-Savoon on Hakarin mukaan poliittinen ratkaisu. Siihen ei lausuntopalaute suoraan anna vastausta.

Sote-uudistuksen lakiesitykset pyritään saamaan eduskuntaan joulukuussa. Silloin eduskunta käsittelisi ne kevätistuntokauden aikana.

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään 1.1.2023 kunnilta 21 sote-maakunnalle. Poikkeuksena on Helsinki, joka säilyy järjestäjänä.

Palvelut tuotetaan ensisijaisesti julkisina palveluina. Sote-maakunta voi hankkia palveluja myös yksityiseltä palveluntuottajalta, jos hankinta on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Sote-maakunnan ylin päättävä elin on vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin 2022.

Kuntien sote- ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy sote-maakuntien palvelukseen, myös opiskelijahuollon kuraattorit ja psykologit.

Sote-maakunnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen sekä asiakasmaksuihin. Ensi vaiheessa sote-maakunnilla ei ole verotusoikeutta.

Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,63 prosenttiyksikköä. Valtion verotusta kiristetään vastaavasti.

Sote-maakunta vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sote-huollon ja pelastustoimet toimitilat vähintään 3 vuodeksi.

Itä-Savon kuntien sijoittuminen joko Pohjois- tai Etelä-Savon maakuntaan ratkaistaan nyt käydyn lausuntokierroksen jälkeen.

Voimassa olevat ulkoistussopimukset voidaan siirtymäajan jälkeen mitätöidä, jos niitä ei saada muutettua uuden lain mukaisiksi.