Madridin ilmastokokous pureutuu ilmastohätätilaan, joka on julistettu eri puolille maapalloa

"Punaiset kapinalliset" osoittivat mieltään ilmastonmuutoksen vastaisten toimien puolesta liberaalipuolueen toimiston ulkopuolella Australian Sydneyssä perjantaina.
"Punaiset kapinalliset" osoittivat mieltään ilmastonmuutoksen vastaisten toimien puolesta liberaalipuolueen toimiston ulkopuolella Australian Sydneyssä perjantaina. Kuva: STEVEN SAPHORE

Chilestä Espanjan Madridiin siirtynyt YK:n ilmastokokous alkaa maanantaina tunnelmissa, joissa ilmaston hätätila näyttää yhä selvemmältä.

Torstaina EU-parlamentti julisti symbolisen ”ilmastohätätilan”. Ilmastohätätilan ovat lisäksi julistaneet useat valtiot ja kaupungit Argentiinasta Kanadaan ja New Yorkista Sydneyyn.

Perjantaina joukko johtavia ilmastotutkijoita varoitti tiedelehti Naturessa, että ilmastokriisi on työntämässä maapalloa yli kynnyksen, jonka jälkeen ei ole enää paluuta normaaliin.

Ilmastokriisi sai myös ison joukon muun muassa yhdysvaltalaisia nuoria viettämään "Black Fridayta" ostoslakon merkeissä.

Tarkastellaan ilmastositoumusten etenemistä

Madridin kokouksen alla Espanjan ekologisen muutoksen ministeri Teresa Ribera sanoi Reutersin mukaan, että kokouksen tulisi merkitä ”ratkaisevan vuoden alkua ilmastoasioissa”. Osallistujamailta odotettiin lupausta siitä, että maat tehostaisivat suunnitelmiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hidastamiseksi ensi vuoden loppuun mennessä.

Madridin ilmastokokousta pohjusti syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa, jossa monet maat antoivat tiukempia päästövähennyssitoumuksia. Madridin kokous on ensimmäinen etappi, jossa sitoumusten etenemistä tarkastellaan.

Madridin neuvotteluissa käydään läpi erityisesti markkinamekanismeja koskevia sääntöjä. Pariisin sopimuksen sääntökirjasta puuttuvat vielä markkinamekanismeja koskevat säännöt. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen.

"Sivilisaation olemassaolo uhattuna"

Joukko tutkijoita vaati Nature-lehdessä julkaisemassaan kommentissa pikaisia toimia ”sivilisaation olemassaoloa uhkaavan” muutoksen välttämiseksi.

Tutkijoiden mukaan muun muassa Amazonin sademetsän laajat tulipalot, Arktisen ja Antarktiksen jääpeitteiden sulaminen ja ikiroudan häviäminen osoittavat, että ihmiskunta on nyt ”planeetanlaajuisessa hätätilassa”.

Esimerkiksi arktinen alue on sulamassa ainakin kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Sulava Pohjoinen jäämeri nopeuttaa ilmaston lämpenemistä, koska vähemmän lämpöä heijastuu pois jääpeitteen sulamisen takia.

Ikiroudan sulamisen myötä ilmakehään vapautuu yhä enemmän hiilidioksidia ja metaania, jotka nopeuttavat ilmakehän lämpenemistä.

Tutkijoiden mukaan ilmastomallit osoittavat ilmaston olevan luultua herkempi muutokselle.

Greta Thunberg ylitti jälleen Atlantin purjeveneellä

Ilmastonmuutosta koskevan kynnyksen olemassaolo ei ole sinänsä uusi, Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) kertoi käsitteestä jo 20 vuotta sitten.

Tuolloin kynnyksen oletettiin ylittyvän silloin, kun maapallo on lämmennyt keskimäärin viisi celsiusastetta esiteollisesta ajasta. Tutkijoiden mukaan tuo kynnys saattaa kuitenkin ylittyä jo 1–2 celsiusasteen nousun jälkeen.

YK:n kaksiviikkoisessa ilmastokokouksessa myös nuorilla on omat tilaisuutensa tulla kuulluksi. Yksi odotetuimmista vieraista on ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, jonka odotettiin ehtivän kokoukseen Atlantin ylitykseltä purjeveneellä. Nuorten ääniä kuullaan maanantaina ja torstaina.