Ministeri Krista Kiuru on huolissaan sovittelun käyttämisestä toistuvaan ja vakavaan perheväkivaltaan – "Tällaiset tapaukset mustaavat sovittelun maineen"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo kannattavansa sovittelua myös kotiväkivallassa, jos sovittelun edellytykset täyttyvät.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo kannattavansa sovittelua myös kotiväkivallassa, jos sovittelun edellytykset täyttyvät. Kuva: Joel Maisalmi

Sovittelun käyttöön lähisuhdeväkivaltatapauksissa tarvitaan erityistä tarkkuutta ja nykyistä selkeämmät kriteerit, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Kiuru pitää erittäin huolestuttavana uhreja puolustavilta järjestöiltä tulleita tietoja siitä, että sovittelua on käytetty jatkuvan ja vakavan lähisuhdeväkivallan ratkomiseen.

– Tällaiset tapaukset mustaavat sovittelun maineen ja ovat pahimmillaan traumatisoiva kokemus lähisuhdeväkivallan uhrille. Jatkossa tämä tulee kitkeä Suomesta pois, Kiuru toteaa Lännen Medialle.

Ministerin kannanotot liittyvät lähisuhdeväkivallan sovittelua koskeviin erimielisyyksiin virkamiesten ja uhreja puolustavien järjestöjen välillä. Lännen Media kirjoitti aiheesta lauantaina.

Sovittelutoimintaa johtavan sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet odottavat parhaillaan poliittista linjausta lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämistyölle.

– Asiasta linjataan lähiaikoina, lupaa Kiuru.

Aihe on myös hallitusohjelmassa kirjauksella: lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista arvioidaan.

Kiuru itse on perheväkivallan sovittelun kannalla.

– Kyllä, jos sovittelun edellytykset täyttyvät. Sovittelu on yksi puuttumisen keino, jolla voi olla hyviä seurauksia. Sovittelun tavoitteena on väkivallan uusiutumisen ehkäiseminen.

Haasteita riittää

Ministeriö myöntää, että lähisuhdeväkivallan sovittelu on hyvin haasteellista ja siinä on puutteita. Sovitteluun on myös päätynyt tapauksia, jotka eivät sinne kuulu.

Virkamiehet haluavatkin kehittää toimintaa paremmin perheväkivallan uhreja palveleviksi.

Kehityshalujen taustalla on viime tammikuussa valmistunut laaja selvitys lähisuhdeväkivallan sovittelun nykytilasta ja kehittämisehdotuksista.

Kuukausi ennen selvityksen valmistumista 12 uhreja puolustavaa järjestöä vaati lähisuhdeväkivallan nykymuotoisen sovittelun keskeyttämistä. Selvityksen tutustumisen jälkeen ne edellyttivät lausunnoissaan toimintaan tiukempia kriteereitä ja korostivat uhritutkimuksen tarpeellisuutta.

Amnesty ja Naisten Linja vaativat kuitenkin toiminnan lopettamista kokonaan. Niiden mukaan toimintatapojen kehittämisestä ei ole hyötyä, sillä se ei poistaisi tekijän ja uhrin välistä vallan epätasapainoa.

Järjestöjen mukaan osapuolet eivät voi olla neuvottelussa tasavertaisessa asemassa, mikä olisi sovittelun edellytys ja lähtökohta.

– Keskustelu on aina tervetullutta. Viranomaisten, järjestöjen ja muiden asiantuntijoiden välillä tarvitaan yhteistyötä asioiden parantamiseksi ja kehittämiseksi.

Kiuru toteaa, että järjestöillä on asiasta käytännön kokemusta ruohonjuuritasolta ja he saattavat kohdata työssään jatkuvan ja vakavan väkivallan uhreja, joiden kohdalla sovittelua ei tule toteuttaa.

– Kaikilla on varmasti tavoitteena väkivallan ehkäisy ja se, että lähisuhdeväkivallan osapuolet saavat apua. Lähisuhdeväkivallan sovittelu on asia, joka vaatii erityistä herkkyyttä, ja siksi sovittelun kriteereistä päätettäessä tarvitaan kaikkien asiantuntemusta.

Turvallisuus tärkeää

Ministeri Krista Kiuru sanoo, että sovittelu on toimiva tapa kotiväkivallan ratkomiseen – mutta vain turvallisesti ja oikein toteutettuna.

Sovittelun edellytyksenä on, että tekijä ottaa vastuun teoistaan ja osapuolet ovat halukkaita sovitteluun. Väkivalta ei saa olla toistuvaa eikä vakavaa, eikä uhriin saa kohdistua painostusta.

– Sovittelun kautta osapuolet voivat saada apua, jota rikosprosessi ei tarjoa. Sovittelijat myös ohjaavat osapuolia jatko- ja tukipalveluihin, Kiuru sanoo.

– Oikeusviranomaisten asia on päättää, jatkuuko lähisuhdeväkivallan käsittely rikosprosessissa.