Ministeriö haluaa joka toiselle nuorelle aikuiselle korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä

Ministeriön tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. Kuvituskuva.
Ministeriön tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä. Kuvituskuva. Kuva: Joel Maisalmi

Korkeakoulut esittivät vuosille 2012–2024 suurempia tutkintotavoitteita kuin opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisessa ehdotuksessa on. Korkeakoulut huomauttavat, että tutkintojen määrän lisääminen ei onnistu ilman pitkäjänteistä lisärahoitusta.

Ministeriö antoi syyskuussa korkeakouluille korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 -vision. Tavoitteena on korkeakoulutettujen määrän nostaminen 50 prosenttiin 25–34 –vuotiaista vuoteen 2030 mennessä.

Ministeriön ehdotuksen mukaan vuosina 2021–2024 tehtäisiin vuosittain 17 200 alempaa korkeakoulututkintoa, yliopistot haluaisivat niitä muutama sata enemmän. Viime vuonna tutkintoja suoritettiin 13 462. Vuoden 2030 tavoitetaso on hieman yli 20 000.

Opetushallituksen esitys myös ylempien korkeakoulutukintojen määräksi on 17 200, yliopistojen 21 000. Viime vuonna tutkintoja suoritettiin runsaat 15 000. Vuoden 2030 tavoite on runsaat 22 000 tutkintoa. Tohtoritutkintoja voitaisiin yliopistojen mukaan suorittaa parisentuhatta vuodessa.

Tietoalalle huima lisäys

Ammattikorkeakouluissa suoritettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaan vuosittain 25 250 AMK-tutkintoa, 3 900 ylempää AMK-tutkintoa ja 1 500 ammatillisen opettajankoulutuksen tutkintoa. Koulujen tavoite on yhteensä kolmisentuhatta tutkintoa enemmän. Vuoteen 2014 mennessä tutkintomäärät nousisivat muutamalla tuhannella.

Eniten lisää tutkintoja tarvitaan tietojenkäsittelyn, tietoliikenteen ja tekniikan aloille – vuonna 203 nykyiseen verrattuna lähes 85 prosenttia enemmän. 50 prosentin kasvu tarvitaan yliopistojen mukaan oikeustieteiden, luonnontieteiden sekä maa- ja metsätaloustieteiden tutkintomääriin.

Myös lääketieteen, terveyden, hyvinvoinnin ja palvelun koulutusaloilla valmistuneita tarvittaisiin merkittävästi lisää.

Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sopimuskaudeksi 2021–2024 sovitaan koulutusalaryhmittäin. Alemmat korkeakoulututkinnot, tohtoritutkinnot, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ammatillisen opettajankoulutuksen suorittaneet sovitaan korkeakoulutasolla.

Talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen perusrahoitusta vahvistetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.

Alueet kilpasilla

Jokainen alue tarvitsee mielestään lisää korkeakoulutusta. Aalto-yliopisto lisäisi ylempien ylempien tutkintojen määrää vuoteen 2030 mennessä peräti 78 prosenttia, Helsingin yliopistokin 46 prosenttia. Tukea vaatimukselle tuli tiistaina kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajalta Sari Sarkomaalta , jonka mukaan uusia aloituspaikkoja pitää kohdentaa erityisesti Uudenmaan korkeakouluihin, koska siellä ensisijaisia hakijoita on aloituspaikkaa kohden enemmän kuin muissa maakunnissa.

Jyväskylän yliopisto nostaisi tutkintomääriä 35 prosenttia, Itä-Suomen yliopisto 25 prosenttia ja Oulun yliopisto 54 prosenttia. Vaasan yliopistossa tutkintomäärien kasvutavoite viime vuosina toteutuneeseen verrattuna on 39 prosenttia.

Ammattikorkeakoulujen tavoitteet tutkintomäärien nostamisessa vuoteen 20230 mennessä ovat ylemmissä AMK-tutkinnoissa keskimäärin 111 prosenttia.