"Näillä budjettiesityksen miljoonilla päästään vasta 0,6 hoitajaan" – Työnantajat lisäisivät hoitoalan koulutusta, Tehy on toista mieltä

Huoltosuhteen heikkeneminen nostaa synkkiä pilviä suomalaisten taivaalle. Ikääntyvä väestö tarvitsee lisää hoivapalveluja, tietää hyvinvointialan Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.
Huoltosuhteen heikkeneminen nostaa synkkiä pilviä suomalaisten taivaalle. Ikääntyvä väestö tarvitsee lisää hoivapalveluja, tietää hyvinvointialan Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas. Kuva: Joel Maisalmi

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan 0,7 henkilöstömitoitus vaatii hallituksen luvuilla pitkän siirtymäajan.

Näin toteaa toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas hyvinvointialan työnantajajärjestö Halista.

Hän viittaa sosiaali- ja terveyssektorille budjetissa osoitettuihin euroihin.

– Hallitus varaa vuosille 2020–2022 sote-palvelujen kehittämiseen 80, 130 ja 150 miljoonaa. Kun näihin summiin sisältyy henkilöstömitoituksen lisäksi hoitotakuu, mielenterveysstrategia ja ikäohjelma, henkilöstömitoitukseen jää kauden lopussa 75 miljoonaa euroa. Summa voi vielä pienentyä, jos lääkehuollon kehittäminen sekä koti- ja saattohoidon kehittäminen otetaan samalta momentilta.

Rajakangas huomauttaa, että 75 miljoonalla päästään vain 0,6 mitoitukseen.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi tiistaina, että hallitus on varannut vanhustenhoivan 0,7 hoitajamitoitukseen noin 150 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan tällä hetkellä. Hänen mukaansa lukua on valmius tarkastella, jotta hoitajamitoitus saadaan toteutettua.

Puheita poliittisella kentällä

Kuntaliitto on laskenut, että vanhusten tehostetun palveluasumisen 0,7 henkilöstömitoituksen toteuttaminen vaatisi kunnilta kertaeränä 228 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioista vastaavan johtajan Tarja Myllärisen mukaan summa on niin suuri, että mitoitus olisi toteutuessaan tehtävä asteittain.

– Nythän on puhuttu sen porrasteisesta voimaantulosta, mutta poliittisilla kentillä on annettu ymmärtää, että ikään kuin se tulisi täysimittaisena ensi vuonna, mutta näin ei saa käydä.

– Kuntaliitto vastustaa mitoituksia lähtökohtaisesti sillä perusteella, että jos kiinnitetään huomio vain suuren kokonaisuuden yhteen osaseen, sillä desimaaliluvulla voi olla haitallisia vaikutuksia. On vaarana, että henkilöstöä siirretään kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon, Myllärinen jatkaa.

Rajakangas pitää budjettiin sisältyvää kotitalousvähennyksen leikkausta "hölmöläisten hommana".

– Me olisimme siirtäneet kotitalousvähennyksen painopistettä kesämökkien takkaremonteista todelliseen hoivapalvelujen tarpeeseen. Omaehtoisesti kotiin hankittu hoiva on oikeasti ennaltaehkäisevää. Siivousta ja kaupassa käyntiä, diabetespotilaan jalkahoitoa ja ruohonleikkuuta ja kaikkea sellaista, jotta ikäihmisten toimintakyky pysyisi parempana avun kautta.

Jotta julkisen sektorin ja yksityisen puolen hoivapalveluntuottajien tasapuolisuus toteutuisi, pitää kuntien ja kuntayhtymien, tulevaisuudessa ehkä maakuntien Rajakankaan mukaan maksaa yksityiseltä puolelta hankkimastaan palvelusta vähintään lähelle sen, mitä kunnan oma tuotanto maksaisi.

Aika erikoisia avauksia

Sekä Rajakangas että Myllärinen kantavat huolta työvoiman saannista hoito- ja hoivasektorille. Kuntaliiton laskelmien perusteella mitoituksen toteutumiseen tarvittavan lisäväen määrä olisi noin 5 000 henkilöä.

– Olen tyytyväinen siitä, että koulutukseen on budjetissa varattu lisää rahaa, mutta näiden eurojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen on nyt erityisen tärkeää. Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien koulutusta on ehdottomasti lisättävä, jotta on tekijöitä, kun mitoitus toteutuu, Rajakangas sanoo.

Etenkin hoiva-avustajakoulutuksen lisääminen on hänen mukaansa ehdottoman välttämätöntä.

– Ei voi olla niin, että hoivatyössä on tekijöitä, joita ei sitten laskettaisi mitoitukseen. Pätevyysnormeja ei pidä kiristää.

Myllärisen mukaan mitoituksen ympärillä on ollut myös ”aika erikoisiakin avauksia”.

– Hieman banaali esimerkki on se, että asukkaan syöttäminen on hoivaa, mutta lattialle kaatuneen maidon pyyhkiminen jotain muuta, vaikka muualla työelämässä puhutaan paljon moniammatillisuudesta ja itseohjautuvuudesta, hän pohtii.

"Pyöröovi käy tiuhaan"

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ei kannata alan aloituspaikkojen lisäämistä.

– On merkittävää, että alalle hakeutuu väkeä kuten aiemmin, mutta koulutuspaikkojen lisäämiseen ei ole tarvetta. Pitovoima on a ja o. Ne ammattilaiset, jotka meillä on jo käytettävissä, pitäisi saada pysymään alalla, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa.

Hän vertaa alanvaihtoa pyöröoveen.

– Se käy turhan tiuhaan tahtiin.

Hän korostaa, että yhden sairaanhoitajan kouluttaminen maksaa 35 000 euroa yhteiskunnalle.

– Hoitajamitoituksen toteutumisesta puuttuu 4 000 hoitajaa. Saman verran lähtee vuosittain ulkomaille.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on laskenut, että alanvaihtajia on ollut noin 40 000. Mukana luvussa ovat niin tehyläiset, lähihoitajien ammattiliitto Superin väki kuin järjestäytymättömätkin työntekijät.

Rytkösen mukaan hoitajamitoituksen toteutumiseen on olemassa helppo resepti.

– Palkat on saatava kilpailukykyiselle tasolle. Palkat ja työolot ovat ne keskeiset teemat, jotka ratkaisevat kaiken.

Ehdotuksia tulossa pian

Hallitus on sitoutunut parantamaan vanhuspalveluita. Lakiin on tarkoitus kirjata henkilöstön sitova vähimmäismitoitus tehostetussa palveluasumisessa.

Vanhuspalvelulakia päivittävän asiantuntijatyöryhmän alainen mitoitusjaosto miettii keinoja, miten hallitusohjelman tavoite voidaan saavuttaa. Jaoston on määrä antaa ehdotuksensa tämän kuun loppuun mennessä.

Jaostossa on jäseninä edustajat keskeisistä työntekijä- ja työnantajajärjestöistä.

On jo ehditty kysellä, miksi näitä ehdotuksia ei saatu budjettiriihen alla käyttöön.

Jaoston puheenjohtaja Taru Koivisto sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että ryhmä aloitti työnsä elokuun lopulla.

– Hyvää lainvalmistelua noudatettaessa ei ole mahdollista saada hallituksen esitystä eduskunnalle budjettilakiaikataulussa. Asiaan liittyy monia valmisteltavia yksityiskohtia. Mitoitusjaostolle ja työryhmälle on haluttu antaa työrauha asian valmistelussa.

– Nykyisen laatusuosituksen määritysten pohjalta laskettu lisäystarve on noin 4 400 uutta työntekijää. Jos siitä poiketaan, niin tarvittava henkilöstö ja kustannukset muuttuvat myös.