Näin asianajajat ja muut oikeusavustajat törttöilevät — Tuomarilla on persiljaa korvissa aina, kun minä puhun

Valvontalautakunta valvoo asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien toiminnan laillisuutta.
Valvontalautakunta valvoo asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien toiminnan laillisuutta. Kuva: Juhani Salo

Kaksi asianajajaa määrättiin viime vuonna lopettamaan asianajotyönsä. Syynä oli erottaminen Asianajajaliitosta erilaisten rikosten takia.

Näiden lisäksi yhden lupalakimiehen lupa peruttiin laiminlyöntien takia.

Erottamisen ja luvan perumisen jälkeen toiseksi ankarin rangaistus eli seuraamusmaksu määrättiin yhteensä seitsemälle asianajajalle ja lupalakimiehelle.

Varoituksen sai 43 ja huomautuksen 93 henkilöä.

Neljässä tapauksessa lautakunta jätti vähäisyysperusteella ilman rangaistusta.

Yhteensä Valvontalautakunta ratkaisi 526 kantelua, joista noin kolmasosa johti kurinpitoseuraamukseen.

Tiedot ilmenevät asianajajien, lupalakimiesten ja julkisten oikeusavustajien toimintaa valvovan Valvontalautakunnan tuoreesta vuosikertomuksesta. Lautakunnan lakisääteinen tehtävä on valvoa, että asianajopalveluiden tarjoajat noudattavat lakiin kirjattuja velvollisuuksiaan ja alan eettisiä ohjeistuksia.

Kantelun asianajopalveluita tarjoavasta henkilön toiminnasta Valvontalautakunnalle voi tehdä kuka tahansa.

– Erottaminen ja luvan peruminen on äärimmäinen seuraamus, sillä se tarkoittaa käytännössä sitä, ettei henkilö voi jatkaa enää ansiotyötään oikeudenkäyntiasiamiehenä kolmeen vuoteen, kertoo valvontajohtaja Pia Kauppinen Valvontalautakunnasta.

Asianajajaliittoon kuuluminen tarkoittaa sitä, että juristi saa käyttää asianajajan suojattua ammattinimikettä. Tämä oikeuttaa hänet hoitamaan muiden ihmisten asioita esimerkiksi tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten kanssa.

Oikeudenkäyntiasioita voivat hoitaa myös oikeusaputoimistoissa työskentelevät julkiset oikeusavustajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat.

Asianajajaliitosta erottamisen jälkeen liiton jäseneksi voi pyrkiä uudelleen kolmen vuoden kuluttua. Samoin uutta oikeudenkäyntiavustajan lupaa voi hakea kolmen vuoden kuluttua siitä, kun lupa on peruutettu kurinpidollisella perusteella.

– Valvontalautakunta harkitsee jokaisen kurinpitoseuraamuksen erikseen. Aikaisemmat seuraamukset huomioidaan uudessa ratkaisussa, mutta mitään kaavamaista sääntöä esimerkiksi erottamiseen johtavassa huomautusten tai varoitusten määrässä ei ole, Kauppinen sanoo.

Lännen Media koosti kurinpitoseuraamuksiin johtaneita tapauksia, joissa asianajajat ja lupalakimiehet rikkoivat hyvää asianajajatapaa.

Väärensi asiakirjan

Asianajaja oli tuomittu paria vuotta aiemmin väärennyksestä ja rekisterimerkintärikoksesta 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Oikeuden mukaan asianajaja väärensi päämiehensä kanssa kokouspöytäkirjan asunto-osakeyhtiön nimissä ja käytti sitä harhauttavana todisteena.

Valvontalautakunta katsoi teot erityisen moitittaviksi, koska ne liittyivät työtehtävien hoitamiseen. Asianajaja erotettiin liitosta.

Väkivaltaisuus vei työt

Oikeus tuomitsi asianajajan kahdesta pahoinpitelystä ja virkamiehen vastustamisesta 100 päiväsakkoon.

Valvontalautakunnan mukaan hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet velvoittavat asianajajia myös vapaa-aikana. Asianajaja erotettiin liitosta.

Toimitti kiellettyjä viestejä

Lupalakimies välitti viestejä törkeästä rahanpesusta epäillyn henkilön ja tämän puolison välillä, vaikka oikeus oli asettanut epäillyn yhteydenpitokieltoon. Kielto ei koskenut lupalakimiestä.

Valvontalautakunta katsoi, että lupalakimies laiminlöi velvollisuutensa noudattaa tuomioistuimen määräyksiä. Asianajaja sai varoituksen.

Viivytti laskua vuodella

Asianajaja toimitti laskun oikeuskuluista asiakkaalle yli vuoden viivyttelyn jälkeen. Vetkuttelun takia asiakas ei voinut vaatia vastapuolelta vahingonkorvauksia kuluistaan. Lisäksi asiakas piti laskua kohtuuttoman suurena.

Valvontalautakunta suositteli asianajajaa nipistämään laskusta pois kolmanneksen. Lautakunta katsoi, että asianajaja viivytteli perusteettomasti laskun toimittamisessa.

Asianajaja sai varoituksen.

Turvapaikanhakijoilla rahastus

Lupalakimies haali eri turvapaikanhakijoita avustettavakseen turvapaikka-, maahantulokielto- ja karkottamisasioissa. Lupalakimiehestä tehtiin yhteensä seitsemän kantelua.

Lupalakimies avusti aikuisia ja alaikäisiä hakijoita. Hän hoiti asiakkaidensa asiat vain osittain tai jätti ne miltei kokonaan hoitamatta.

Lupalakimies ei esimerkiksi suostunut tapaamaan asiakkaitaan ja väitti valheellisesti osalle, että turvapaikanhakija joutuisi pulittamaan omasta kukkarostaan lisämaksun tapaamisesta. Lupalakimies myös peri valtiolta tekaistuja kuluja turvapaikanhakijoiden tapaamisista ja tulkin käytöstä.

Asiakkaidensa paperiasiat hän hoiti hutaisten, asiakirjat myöhästelivät pahasti ja olivat täynnä virheellistä sekä puutteellista tietoa.

Lupalakimies ei kertonut asiakkailleen näiden oikeuksista tai Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden ratkaisuista. Hän viis veisasi asiakkaidensa yhteydenotoista ja kirjoitti valituksia viranomaisille kuulematta asiakkaidensa näkemyksiä

Oikeudenkäyntiavustajalautakunta perui lupalakimiehen luvan Valvontalautakunnan esityksestä.

Aiheutti turhia kuluja päämiehelle

Asianajaja toimi avustajana rikosasiassa, jossa hänen päämiehensä oli uhrin asemassa. Oikeus hylkäsi syytteen.

Asianajaja jätti kertomatta päämiehelleen, että tällä oli lain mukaan oikeus saada maksuton avustaja rikosoikeudenkäyntiin. Tämän jälkeen asianajaja uhkasi panna oikeuskulut perintään.

Valvontalautakunnan mukaan asianajaja toimi asiakkaansa edun vastaisesti ja aiheutti tälle tarpeettomia taloudellisia kustannuksia. Näissä olosuhteissa oikeuskulujen perintä oikeusteitse tai sillä uhkaaminen oli hyvän asianajajatavan vastaista.

Asianajaja sai huomautuksen.

Esiintyi asianajajana

Eläkkeelle jäänyt asianajaja allekirjoitti vaatimuskirjelmiä asianajaja-titteliä käyttäen. Kirjelmät oli osoitettu taloyhtiön hallitukselle ja liittyivät hänen omistamaansa asunto-osakkeeseen.

Eläkeläinen kirjoitti, että taloyhtiö ja viime kädessä taloyhtiön hallitus ovat vahingonkorvausvelvollisia hänelle aiheutuvasta haitasta. Eläkeläinen sanoi, että allekirjoitus oli vahinko.

Valvontalautakunta totesi, että eläkkeellä oleva asianajajayhdistyksen jäsen on yhä valvonnan piirissä. Sääntöjen mukaan eläkeläinen ei saa esiintyä enää asianajajana.

Sai huomautuksen.

Avusti riidan eri osapuolia

Asianajaja toimi asiamiehenä kahdelle henkilölle, jotka olivat osapuolina samassa asiassa. Kyseisten henkilöiden edut asiassa olivat ristiriidassa keskenään.

Valvontalautakunta katsoi, että asianajaja oli esteellinen avustamaan molempia, sillä eturistiriidan mahdollisuus oli ilmeinen.

Asianajaja sai varoituksen.

Sotki turvapaikkaluvan

Asianajaja hoiti turvapaikanhakijan asiaa hutiloiden. Hän ilmoitti päämiehelleen, että valitus kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on oikeudessa vireillä, vaikka ei ollut varmistanut sen saapuneen oikeuteen.

Lopulta asianajaja teki uuden valituksen. Oikeus vastaanotti sen kolme kuukautta myöhässä ja jätti myöhästymisen perusteella tutkimatta.

Myöskään Maahanmuuttovirasto ei saanut valitusta.

Valvontalautakunnan mukaan asianajaja rikkoi huolellisuusvelvoitettaan jättäessään tarkistamatta, että postitse lähetetyt valitukset päätyvät perille viranomaisille.

Asianajaja sai varoituksen.

Esteellisyys salassapitoperusteella

Asianajaja toimi avustajana jutussa, jossa miestä epäiltiin vakavasta rikoksesta. Muutamaa vuotta myöhemmin sama mies pyysi oikeudelta isyytensä vahvistamista ja vaati lapsen huoltajuutta itselleen, koska lapsen äiti oli kuollut.

Lapsen huoltajaksi oli määrätty isoäiti. Asianajaja ryhtyi avustamaan isoäitiä huoltajuuskiistassa.

Valvontalautakunnan mukaan asianajaja oli saanut aiemmin rikosjutun yhteydessä tietää miehestä vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita, mikä olisi saattanut haitata hänen kykyään valvoa täysipainoisesti miehen vastapuolena olevan isoäidin etua.

Asianajaja sai varoituksen.

Haukkui tuomaria

Asianajaja toimi avustajana riitajutussa oikeudessa. Oikeudenkäyntiin suivaantuneena asianajaja lähetti tuomarille ja kyseisen oikeustalon päällikkötuomarille viestin, jossa hän haukkui tuomaria.

Asianajaja kirjoitti, ettei ole koskaan tavannut "yhtä läpeensä puolueellista ja jääviä ja mielivaltaa käyttävää" tuomaria. Lisäksi hän arvosteli tuomarin ammattitaitoa ja vertasi häntä "heikosti lakia tuntevaan kiinteistövälittäjään", epäili tämän koulutusta, väitti tämän rikkoneen oikeudenkäyntiä määrittelevää lakia ja totesi, että tuomarilla oli "persiljat korvissa aina, kun minä puhuin".

Valvontalautakunnan mukaan asianajajalla oli oikeus kritisoida tuomarin toimintaa, mutta hänen käyttämänsä ilmaukset rikkoivat hyvän asianajotavan sääntöjä. Euroopan ihmisoikeustuomio on linjannut henkilökohtaisuuksiin lipsuvan kritiikin asiattomaksi.

Valvontalautakunta oli aiemminkin pitänyt asianajajan käyttämää kieltä epäasiallisena. Tästä syystä huomautus oli riittämätön seuraamus ja asianajaja sai varoituksen.

Petkutti oikeutta

Lupalakimies nimesi todisteluteeman rikosoikeudenkäynnissä, mutta kysyikin epäillyn rikoksen uhrilta tämän omaa luotettavuutta kyseenalaistavan kysymyksen. Uhri oli juuri velvoitettu pysymään totuudessa, eikä hänellä ollut omaa avustajaa paikalla.

Kysymys ei liittynyt teemaan millään tavalla. Epäillyn rikoksen uhri ehti vastata kysymykseen ennen kuin tuomioistuin keskeytti kuulemisen.

Valvontalautakunta katsoi, että lupalakimies pääsi tuomioistuinta harhaanjohdattamalla kysymään uhrilta rikosasiaan kuulumattomia asioita. Tämä sai uhrin kertomaan itsekriminointisuojan alle kuuluvia asioita, jotka voivat aiheuttaa hänelle rikossyytteen.

Asianajaja sai varoituksen.

Sotki viiden konkurssipesän asiat

Asianajaja toimi konkurssipesän hoitajana viidessä osakeyhtiössä, mutta laiminlöi tehtäviään pahasti jokaisen pesän osalta.

Asianajaja jätti velkojainkokouksia kutsumatta koolle ja konkurssi-ilmoitusten tekemisiä viranomaisille. Osassa yrityksistä jäi pankkitilit sulkematta ja käyttöoikeudet poistamatta, työntekijän irtisanominen viivästyi, saamiset jäivät perimättä ja kirjanpito tekemättä.

Toiminta aiheutti konkurssipesille ja velkojille taloudellisia tappioita.

Valvontalautakunta katsoi, että jokainen tapaus erillisesti käsiteltynä olisi johtanut vähintään varoitukseen. Valvontalautakunta määräsi asianajajalle 10 000 euron seuraamusmaksun.

Palkkioarvio ylittyi kertomatta

Asianajaja antoi erään riita-asian hoitamisen kustannusarvioksi 2 000–5 000 euroa. Lopullinen lasku oli 13 500 euroa. Asiakkaan mukaan asianajaja ei ilmoittanut laskutusperusteistaan eikä palkkioarvion ylittymisestä.

Valvontalautakunnan mukaan asianajajan olisi pitänyt tehdä asiakkaalle selväksi, ettei ensimmäisen palkkioperusteita koskevan selvityksensä jälkeen enää vastaa uusiin samaa asiaa koskeviin viesteihin. Lisäksi hänen olisi pitänyt ilmoittaa asiakkaalleen arvioidun palkkion ylittymisestä.

Asianajaja sai huomautuksen.

Laskutti vastoin sääntöjä

Asianajaja antoi laskulle maksuaikaa 10 vuorokautta, vaikka asianajajien palkkio-ohjeen mukaan laskun lähettämisen ja eräpäivän välille on jäätävä vähintään 14 päivää. Asianajaja jätti vastaamatta laskua koskevaan reklamaatioon.

Lisäksi asianajaja viivytteli tuomioistuimen ratkaisun ja muiden asiakirjojen toimittamisessa asiakkaalle.

Valvontalautakunta totesi, että asianajaja oli aiemminkin toiminut samantyyppisesti muissa jutuissa. Tästä syystä huomautus ei ollut riittävä seuraamus ja asianajaja sai varoituksen.

Jätti kertomatta sovintoesityksestä

Asianajaja jätti toimittamatta asiakkaalleen vastapuolen sovintoehdotuksen. Asiakkaan mukaan hänen juttunsa ei olisi todennäköisesti koskaan edennyt oikeuteen, jos hän olisi saanut tietää sovintoehdotuksesta heti eikä viiden vuoden kuluttua.

Oikeuskulut maksoivat asiakkaalle lopulta yli 80 000 euroa.

Lisäksi asianajaja juoruili vastapuolen asianajajalle sähköpostiviestissään päämiehensä mielentilasta "vähintäänkin kyseenalaisella tavalla". Kun asiakas kanteli asianajajasta valvontalautakunnalle, asianajaja lähetti asiakkaalle ja tämän lapselle solvaavaksi tulkittavan viestin.

Valvontalaitakunnan mukaan asianajaja toimi väärin, koska ei toimittanut sovintoesitystä päämiehelleen. Hyvään asianajotapaan ei myöskään kuulu epälojaalit viestit vastapuolelle tai yhteydenotot henkilöihin, jotka kantelevat asianajajan toimista valvontalautakunnalle.

Asianajaja sai varoituksen.

Päästi sivullisen työsähköpostiinsa

Asianajajan puoliso lähetti yksityishenkilönä asianajajan työsähköpostista sähköpostiviestejä omille kontakteilleen.

Valvontalautakunnan mukaan asianajaja ei saa päästää sivullisia työsähköpostiinsa.

Asianajaja sai huomautuksen.