Naisten kiinnostus metsästykseen kasvaa

Haulikkoa käytetään yleensä riistalintujen ja jäniksen metsästyksessä, mutta se soveltuu myös ketun ja metsäkauriin pyyntiin.
Haulikkoa käytetään yleensä riistalintujen ja jäniksen metsästyksessä, mutta se soveltuu myös ketun ja metsäkauriin pyyntiin. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Vuonna 2018 metsästyskortin lunasti kaikkiaan 302 988 metsästäjää. Suomen Riistakeskuksen ylläpitämän rekisterin mukaan heistä naisia oli 24 490. Naisten osuus metsästäjistä oli 8,08 prosenttia.

Naisten osuus metsästyskortin lunastaneista on kasvanut ainakin koko 2000-luvun. Vuonna 2017 metsästyskortin lunasti 23 735 naista eli 7,76 prosenttia.

Metsästyskortteja lunastettiin viime vuonna 3032 vähemmän kuin vuonna 2017. Tämä tarkoittaa pientä, 0,99 prosentin laskua.

Eniten metsästyskortteja lunastettiin viime vuonna Oulun alueella, kaikkiaan 41 752 kappaletta.

Väestömäärään nähden eniten metsästyskortteja on Lapissa. Lappilaisista 19,3 prosentilla on metsästyskortti.

Metsästyskortin kullekin 1. elokuuta alkavalle metsästyskaudelle saa maksamalla vuosittaisen riistanhoitomaksun. Metsästyskortin saaminen edellyttää myös hyväksytysti suoritetun metsästäjätutkinnon.

Tutkintotilaisuuksia järjestävät paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät myös metsästäjätutkintoon valmentavia metsästäjäkursseja. Tutkinnon voi suorittaa myös opiskelemalla asiat itse Metsästäjän oppaasta.

Suomen Riistakeskuksen mukaan metsästäjät saavat saaliistaan vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa riistanlihaa.