Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa

Tuomas Ojasella (vas.) oli kesäkuuhun 2018 mennessä tällä hallituskaudella 71 lausuntoa eri lakeja varten, Juha Lavapurolla 67 lausuntoa, Olli Mäenpäällä 60 lausuntoa ja Veli-Pekka Viljasella 54 lausuntoa.
Tuomas Ojasella (vas.) oli kesäkuuhun 2018 mennessä tällä hallituskaudella 71 lausuntoa eri lakeja varten, Juha Lavapurolla 67 lausuntoa, Olli Mäenpäällä 60 lausuntoa ja Veli-Pekka Viljasella 54 lausuntoa. Kuva: Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Eduskunnan perustuslakivaliokunta turvautuu säännöllisesti muutamaan vakioasiantuntijaan, kun se haluaa selvittää, noudattaako hallituksen esitys uudeksi laiksi Suomen perustuslakia.

Lännen Media laski kaikkien kuluvan hallituskauden perustuslakivaliokunnan lausuntojen asiantuntijat, eli lausunnot vuodesta 2015 kesään 2018 saakka.

Viiden kärki erottuu selvästi. Eniten perustuslakivaliokunta on kuullut Tuomas Ojasta, Juha Lavapuroa, Olli Mäenpäätä, Veli-Pekka Viljasta ja Mikael Hideniä.

Tämä valtiosääntöoppineiden viisikko kutsutaan paikalle, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen perustuslainmukaisuus pitää selvittää.

Vain ani harva perustuslakivaliokuntaan päätyvä hallituksen esitys etenee ilman kenenkään heidän kuulemistaan.

He kaikki ansaitsevat tuhansia euroja vuosittain perustuslakivaliokunnan kuulemisista. Kärjen palkkiot sivutyöstä nousevat yli 50 000 euroon vaalikauden aikana.

Kaikki viisi tulevat joko Helsingin tai Turun yliopistosta.

– Meillä on vain pieni joukko valtiosääntöoikeudesta väitelleitä näillä oppituoleilla, totesi edellinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) Lännen Medialle kesäkuussa.

Viiden kärjen esittelyt

Tuomas Ojanen työskentelee valtiosääntöoikeuden professorina Helsingin yliopistossa.

Hän avaa toisinaan näkemyksiään Perustuslakiblogissa, jota hän kirjoittaa muun muassa Turun yliopiston oikeustieteen professorin Juha Lavapuron kanssa.

Molemmat ovat nykyisen hallituskauden eniten kysytyt perustuslakiasiantuntijat.

Kolmanneksi eniten kuultu asiantuntija Olli Mäenpää on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori.

Veli-Pekka Viljanen on valtiosääntöoikeuden professori Turun yliopistossa. Hän pyrki viime vuonna oikeuskansleriksi, mutta Lännen Median tietojen mukaan presidentti Sauli Niinistö hylkäsi esityksen. Oikeuskansleriksi valittiin Tuomas Pöysti.

Mikael Hiden taas on Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori. Häntä perustuslakivaliokunta on kuullut 2000-luvulla eniten.

Perustuslakiasiantuntijat ovat pitäneet huolta siitä, että eduskunnan lainsäädäntö takaa yksilöiden perusoikeudet ja valitsee vaihtoehdoista perusoikeuksia paremmin kunnioittavan muotoilun. Lopullisen päätöksen tosin tekevät perustuslakivaliokunnan kansanedustajat lausunnossaan.

Joka tapauksessa jotkut kansanedustajat ovat kritisoineet asiantuntijoiden tuloa poliitikkojen reviirille.

Ei liikaa todellisia asiantuntijoita

Perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Johannes Koskinen myöntää, että asiantuntijoilla on merkittävää valtaa.

– Väkisinkin heille tulee merkittävää meritokraattista eli viran puolesta tulevaa valtaa. Olisi hyvä, jos asiantuntijoiden joukko olisi laajempi.

Vuosina 2011–2015 valiokunnan puheenjohtajana ollut Koskinen työskentelee nykyään Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokuntaedustajana.

Koskinen kuitenkin muistuttaa, että Suomessa ei kerta kaikkiaan ole liikaa perustuslain todellisia asiantuntijoita. Perustuslakivaliokunta kutsuu aina asiantuntijansa, he eivät itse tuppaudu mukaan.

Koskisen mukaan asiantuntijoiden lausunnot ovat useimmissa kysymyksissä samansuuntaisia. Noin joka viidennessä kysymyksessä asiantuntijoiden näkemykset jakaantuvat. Eri näkemykset ovat Koskisen mukaan hyvä asia.

– Heidän pitäisi mahdollisimman itsenäisesti ja riippumattomasti arvioida lakiesitystä. Virkauran myötä näkemykset ovat tasapainottuneet. Joissakin asioissa on liikaakin keskinäistä koordinaatiota.

Itsekin valtiosääntöoikeutta opiskellut varatuomari Koskinen muistuttaa myös, että perustuslakivaliokuntaan olisi tärkeä saada lakia tuntevia ja kokeneita kansanedustajia.

– Se on työläs valiokunta, ja monesti kokeneita kansanedustajia voi joutua maanittelemaan.

Kuulemisia satoihin lakeihin 2000-luvulla

Suurin osa asiantuntijajoukosta on melkoisia perustuslakikonkareita. Hideniä, Mäenpäätä ja Viljasta on kuultu 2000-luvulla noin 400 perustuslakivaliokunnan lausunnossa, Ojasta yli 300:ssa ja Lavapuroa pian 200:ssa.

2000-luvun konkari on myös emeritusprofessori Kaarlo Tuori, jota on kuultu tällä vuosituhannella noin 300 lausunnossa. Viime vuosina hän on hiljentänyt tahtia.

Nämä tiedot selviävät valiokunnan epävirallisesta kirjanpidosta, joka ei ole täysin täsmällinen, mutta antaa osviittaa suuruusluokasta.

Sisään ajettavista perustuslakiasiantuntijoista voi mainita Turun yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorin Janne Salmisen, jota on kuultu tällä vaalikaudella kuudenneksi eniten.

Kansanedustajat kannattavat perustuslakivaliokuntaa

Perustuslakivaliokunnan jatko sai suuren tuen 3.6.2018 julkaistussa LM:n kyselyssä.

Vastanneesta 108 kansanedustajasta 85 prosenttia vastusti sitä, että perustuslakituomioistuin korvaisi valiokunnan. Vain 9 prosenttia kannatti perustuslakituomioistuinta valiokunnan tilalle.

Vaikka useat kansanedustajat näkivät asiantuntijoiden vallan ongelmana, monien mielestä perustuslakituomioistuin ei vähentäisi asiantuntijavaltaa vaan pikemminkin lisäisi sitä. Tuomarinimityksistä tulisi poliittisia.

Lännen Median artikkeli on julkaistu alun perin 16. kesäkuuta 2018.