Nuori kreikkalainen kommunisti on huolissaan tulevaisuudesta: Kreikan nuoret tarvitsevat ilmaisen koulutuksen

Kreikan suurin kommunistipuolue KKE sai heinäkuisissa vaaleissa 15 paikkaa. Sotirisin kannattama Antarsya eroaa KKE:sta muun muassa siinä, että Antarsya kannattaa välitöntä EU-eroa.
Kreikan suurin kommunistipuolue KKE sai heinäkuisissa vaaleissa 15 paikkaa. Sotirisin kannattama Antarsya eroaa KKE:sta muun muassa siinä, että Antarsya kannattaa välitöntä EU-eroa. Kuva: SIMELA PANTZARTZI

Kreikassa vaihtui valta heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Valtaan nousi keskustaoikeistolainen Uusi demokratia -niminen puolue. Puolue sai vaalivoiton jälkeen yli puolet koko parlamentin edustajista.

Kaikki eivät ole uudesta hallituksesta mielissään. Yksi heistä on kaksikymppinen ateenalainen yliopisto-opiskelija Sotiris.

– Vaikka Uutta demokratiaa pidetään keskustaoikeistolaisena puolueena, se hyödynsi vaaleissa äärioikeiston suosiota ja esitti heidän näkemyksiään, Sotiris kertoo Lännen Median haastattelussa.

Sotirisin tulkintaa saattaa selittää se, että hän on kommunisti. Sotiris kuuluu Kreikan kommunistiopiskelijoiden järjestöön EAAK:hon sekä äärivasemmistolaiseen Antarsya -nimiseen koalitioon.

– Taistelemme kapitalismia, imperialismia, fasismia ja patriarkaalisia rakenteita vastaan. Vastustamme Natoa ja haluamme erota EU:sta. Puhumme koulutuksen, rauhan ja kansainvälisyyden puolesta, Sotiris kuvaa Antarsyaa.

Sotiris esiintyy jutussa turvallisuussyistä vain etunimellään. Hänen mukaansa poliisi on vieraillut medialle puhuvien Antarsyan jäsenten kodeissa.

Kommunismi ei harvinaista

Sotiris löysi kommunismin muutama vuosi sitten yliopistossa. Sotirisin perhe on vasemmistolainen, mutta kommunismi iski häneen, koska hän haluaa taistella epätasa-arvoa vastaan.

Kommunismi ei ole Kreikassa aivan harvinaista. Kreikan suurin kommunistinen puolue KKE sai juuri äänestettyyn 300-paikkaiseen parlamenttiin 15 edustajaa. KKE ja neljä muuta vaaleihin osallistunutta kommunistipuoluetta ja -koalitiota saivat yhteensä noin kuusi prosenttia kaikista äänistä.

Vertailun vuoksi, Suomessa on kaksi kommunistipuoluetta, jotka saivat viime vaaleissa yhteensä noin 0,1 prosentin kannatuksen.

Vasemmistolla oli Kreikassa ennen heinäkuun vaaleja enemmistö, kun Syriza, eli "radikaalin vasemmiston liitto", oli kolme vuotta maan valtapuolueena. Sotiris ei pidä Syrizaa vasemmistopuolueena.

– Syriza oli innovatiivinen ja onnistui muuttamaan lakeja vähäosaisia polkevaan suuntaan, eivätkä työläiset puuttuneet asiaan. Esimerkkinä tähän ovat yliopistoihin tehdyt muutokset.

Kansalaisoikeuksien väheneminen huolestuttaa

Yliopistomuutoksilla Sotiris viittaa Kreikan edellisen hallituksen ajamaan lakiin, joka yhdistää tekniset korkeakoulut ja yliopistot sekä tekee muutoksia lukioiden viimeiseen vuoteen ja pääsykokeisiin. Kritisoijien mielestä muutokset lisäävät opiskelijoiden paineita, vähentävät kriittistä ajattelua ja vanhanaikaistavat opetusmetodeja.

Sotiris on kuitenkin huolissaan etenkin yliopistojen taloudellisesta polarisoitumisesta.

– Osa maisteriopinnoista on maksullisia, vähävaraisille opiskelijoille tarjotuista eduista leikataan ja luokkakoot ovat suuria, mikä pakottaa ihmiset ottamaan maksullisia lisätunteja. Toimet lisäävät luokkajakoa. Kreikan nuoret tarvitsevat ilmaisen koulutuksen.

Sotirista huolestuttaa myös kansalaisoikeudet yliopistossa. Sotirisin mukaan poliisi on alkanut rikkoa yliopistoissa järjestettyjä mielenosoituksia, vaikka perinteisesti poliisi ei ole saanut mennä yliopistoon hajottamaan väkivaltaisiksikaan äityviä mielenosoituksia. Ulkopuolelta katsottuna poliisin väliintulo ei kaoottisissa tilanteissa ole välttämättä huono asia.

– Jotkut menevät ilkivallan ja väkivallan suhteen liian pitkälle. Nihilististä anarkiaa kannattavien terrori-iskut antavat koko äärivasemmistolle huonon maineen, Sotiriskin myöntää.

Sotirisista on kuitenkin perusteltua vastata väkivallalla, jos poliisi estää osoittamasta mieltä tai käyttää väkivaltaa kansalaisia kohtaan.

– Väkivaltaa ei tule käyttää sen itsensä takia, vaan suuremman päämäärän saavuttamiseksi.

Nuorten asema erityisen heikko

Kommunismi on Sotirisista ainoa keino, jolla voidaan korjata kreikkalainen yhteiskunta.

Kreikka on kärsinyt huonosta taloudellisesta tilanteesta, joka räjähti vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. Vuosina 2010, 2011 ja 2015 EU myönsi Kreikalle tukea noin 250 miljardia euroa.

Noudattaakseen tiukkaa talouskuria Kreikka on nostanut veroja, leikannut eläkkeistä ja vähentänyt julkisen sektorin työpaikkoja.

Kreikan huonosta taloustilanteesta ovat kärsineet etenkin nuoret. Eurostatin mukaan alle 25-vuotiaista työttömiä oli yli 35 prosenttia marraskuussa 2018. Se oli yli puolet enemmän kuin EU maissa keskimäärin. Lisäksi se oli lähes puolet enemmän kuin Kreikassa ylipäätään.

– Kreikkalaiset nuoret joutuvat yhä useammin tekemään pimeitä töitä. Työtilanne on pakottanut nuoria lähtemään pois Kreikasta. Olen myös huolissani siitä, millaiset työelämän oikeudet koulusta valmistuneet saavat, Sotiris lisää.

Toivoaan Sotiris ei ole kuitenkaan menettänyt. Hän uskoo, että kunhan kreikkalaiset pääsevät yli Syrizan aiheuttamasta pettymyksestä, he huomaavat, ettei Uusi Demokratia ole edellistä valtapuoluetta parempi.

– Kreikkalaiset eivät tule hyväksymään uudistuksia ja leikkauksia, joita puolue haluaa tehdä. Ihmiset ymmärtävät vielä, etteivät kompromissit johda mihinkään.

Kreikan finanssikriisi

Vuonna 2008 maailma syöksyi pahimpaan maailmanlaajuiseen finanssikriisiin, mitä oli 80 vuoteen nähty.

Kreikan tilanne oli EU-maista huonoin. Se oli lainasi enemmän rahaa kun sai tuloja veroista ja sillä oli rajusti alijäämää.

Vuonna 2010 Kreikka paljasti korkean alijäämänsä ja jäädytti velkamarkkinat.

EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lainasivat maalle rahaa. Yhteensä Kreikka sai yli 330 miljardia euroa.

Kreikan kansalaisia rahasumma ei auttanut. Kun valtio maksoi lainasta velkojaan, kreikkalaiset joutuivat säästämään.

Kreikkalaisten eläkkeistä ja palkoista leikattiin, veroja nostettiin ja julkisen sektorin työpaikkoja vähennettiin.

Vuonna 2013 työttömiä oli lähes 30 prosenttia. Alle 25-vuotiaista työttömänä oli lähes 60 prosenttia.

Yli 400 000 kreikkalaista muutti paremman elämän perässä ulkomaille.

Kreikkalaisten luottamus EU:seen järkkyi. Syksyn 2018 Eurobarometrissä 70 prosenttia kreikkalaisista vastasi, ettei luota Euroopan Unioniin.