"Oikeusjärjestelmän hitaus Suomen häpeäpilkku" – Asianajajaliitto syyttää pitkistä ja kalliista oikeusjutuista tuomioistuinten huonoa valmistelua

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanoo, että liiton huolena ei ole yksittäisten todella suurten asioiden venyminen vaan se, että kaikkien juttujen käsittely kestää kohtuuttoman kauan
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola sanoo, että liiton huolena ei ole yksittäisten todella suurten asioiden venyminen vaan se, että kaikkien juttujen käsittely kestää kohtuuttoman kauan Kuva: Joel Maisalmi

Oikeusjärjestelmä on surkean hidas ja häpeäksi Suomelle. Kohtuuttoman pitkiksi venyvät oikeudenkäynnit vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.

Tätä mieltä on Asianajajaliitto, joka vaatii oikeusjärjestelmän uudistamista ja Suomeen oikeudellista "hoitotakuuta". Liitto muistuttaa, että käräjäoikeudet käsittelevät vuosittain 580 000 juttua, joten asia koskettaa jatkuvasti satojatuhansia suomalaisia.

– Oikeudenkäyntien kestolle on laitettava tavoiteajat, joiden toteutumista oikeasti seurataan ja joiden rikkomisesta seuraa jokin sanktio, puheenjohtaja Jarkko Ruohola Asianajajaliitosta sanoo.

– Toivottavasti uusi tuomioistuinvirasto ottaa kopin asiasta ja lähtee määrätietoisesti kehittämään ja uudistamaan oikeudenhoitoa.

Asianajajaliiton mukaan yksi merkittävimmistä syistä oikeusjuttujen venymiseen ja kustannusten paisumiseen on rikos- ja riita-asioiden huono valmistelu tuomioistuimissa.

– Käräjäoikeuksissa valmistelu on tyypillisesti vain kaiken tarjotun näytön vastaanottamista ja listaamista. Tuomari kysyy harvoin, että onko kaikki kirjallinen näyttö ja todistajat tarpeellisia, Ruohola kuvailee.

– Hovioikeudessa valmistelu on harvinaista. Tiedän juttuja, joissa huolellisen valmistelun seurauksena hovi on pystynyt käsittelemään yhdessä tai kahdessa päivässä jutun, jossa käräjäoikeudella on mennyt seitsemän istuntopäivää.

Asianajajaliitto ehdottaa, että oikeusjuttujen valmistelua lisätään ja johdetaan paremmin tuomioistuimissa. Tämä onnistuu nykyisellä lainsäädännöllä.

– Lisäksi oikeudenhoitoon tarvitaan sähköisen asioinnin lisäämistä, etäyhteyksillä järjestettyjä valmisteluistuntoja, henkilötodistelun vähentämistä hovioikeusvaiheessa ja jonkin verran lisää tuomareita ja syyttäjiä, Ruohola listaa.

Lisää tehoja

Asianajajaliitto haluaa oikeudenhoitoon lisää tehoja.

– Tarkoitus ei ole hakea säästöjä valtiolle, vaan pienentää oikeudenkäynnin osapuolten kustannuksia niin, että ihmiset uskaltaisivat hakea oikeutta, Ruohola sanoo.

Ruohola sanoo, että etenkin laajemmissa riita-asioissa asianajaja joutuu usein toteamaan asiakkaalleen, että lainvoimaisen tuomion saaminen kestää 3–4 vuotta.

– Yksilön näkökulmasta kyse on hirvittävän pitkästä ajasta. Tämä myös paisuttaa kuluja, kun asianajaja unohtaa asian väistämättä käsittelyjen välillä ja joutuu käyttämään perehtymiseen lisää tunteja.

Asianajajaliiton mukaan Suomessa oikeudenkäyntien venymiseen on turruttu. 2000-luvulla käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat pidentyneet entisestään.

Käsiteltävät asiat ovat monimutkaistuneet. Tästä huolimatta Ruotsi on onnistunut lyhentämään etenkin laajojen riita-asioiden käsittelyaikoja alioikeuksissa.

Kun Suomessa tällaisen jutun käsittely käräjäoikeudessa vei keskimäärin 10 kuukautta vuonna 2018, Ruotsissa sama hoitui puolessa vuodessa.

Ruotsi pärjää tavoitteissa

Ruotsissa tuomioistuimilla on sama käsittelyaikatavoite eri juttutyypeille ja vuonna 2018 tähän ylsi 75 prosenttia maan alioikeuksista.

Suomessa on käytössä tuomioistuinkohtaiset tavoiteajat. Vuonna 2018 tavoitteisiinsa pääsi 15 prosenttia käräjäoikeuksista.

– Tavoiteaikojen toteutumista ei seurata millään tavalla Suomessa, eikä määräaikojen rikkomisesta seuraa mitään. Rikospuolella osapuolille maksetaan pieniä korvauksia, jos oikeuskäsittely venyy kolossaalisen kauan, Ruohola kuvailee.

– Asianajajaliiton huolena ei ole yksittäisten todella suurten asioiden venyminen vaan se, että ihan kaikkien juttujen käsittely kestää kohtuuttoman kauan.

Suomessa on uudistettu monia palvelunaloja kuten sotea ja poliisihallintoa, mutta oikeudenhoidossa uudistaminen on rajoittunut lähinnä käräjäoikeusverkoston supistuksiin.

– Oikeudenkäyntien venymiseen liittyvät ongelmat ovat olleet tiedossa pitkään. Olemme puhuneet aiheesta vuosikausia, mutta mitään ei ole tapahtunut, Ruohola sanoo ja toivoo muutosta asiaan.

Asianajajaliitto käsittelee aihetta tänään perjantaina Helsingissä järjestettävillä Asianajopäivässä.

Oikeudenkäynteihin tehoa

Asianajajaliitto vaatii Suomeen oikeusjärjestelmän uudistamista ja oikeudellista hoitotakuuta.

Liitto katsoo, että kohtuuttoman pitkiksi venyneet oikeudenkäyntiajat ja mittaviksi paisuneet oikeudenkäyntikulut vaarantavat kansalaisten oikeusturvan.

Liitto ehdottaa useita keinoja avuksi tilanteeseen.

Rikos- ja riitajuttujen käsittelylle pitäisi määrätä tavoiteajat, joiden toteutumista seurataan ja joiden rikkominen johtaa seuraamukseen.

Valmisteluistuntoja olisi lisättävä ja tehostettava niin, että epäolennaista todistelua karsitaan.

Henkilötodistelua olisi karsittava hovioikeudessa ja lisättävä etäyhteyksillä järjestettyjä valmisteluistuntojen sekä tuomarien ja syyttäjien määrää.

Tietoteknisiä ratkaisuja olisi kehitettävä, esimerkkeinä tuomioistuinten yhteinen aineistopankki ja sähköisen asioinnin lisääminen.