Oikeusministeri Henriksson: "Suomeen ei tule ikuista elinkautista" – Väkivaltariski saattaa kiristää jatkossa kaikkien vaarallisten vankien vapautumista

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikson (r.) kertoo linjaavansa mahdolliset kiristyksen riskivankien valvonnassa heti, kun oikeusministeriön selvitykset aiheesta valmistuvat.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikson (r.) kertoo linjaavansa mahdolliset kiristyksen riskivankien valvonnassa heti, kun oikeusministeriön selvitykset aiheesta valmistuvat. Kuva: Clas-Olav Slotte

Suomeen ei tule ikuista elinkautista vankeusrangaistusta, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Elinkautista vankeusrangaistusta on mahdollista tästä huolimatta koventaa nykyisestä, jos vangin vapauttaminen uhkaa vakavasti muiden ihmisten henkeä ja terveyttä.

– Meidän järjestelmäämme voisi sopia esimerkiksi se, että elinkautisvangin vapautumisen edellytykset arvioitaisiin määräajoin vähän niin kuin Norjassa, Henriksson sanoo Lännen Medialle.

Norjassa elinkautinen vankeusrangaistus on 21 vuotta.

Norjassa oikeus voi kuitenkin tuomita vaaralliseksi luokitellun vangin elinkautisen päättyessä jatkettuun vankeuteen viideksi vuodeksi kerrallaan. Tämä on mahdollista toistaa niin monta kertaa, ettei henkilön vapautuminen aiheuta enää vakavaa uhkaa yhteiskunnalle.

Nykyisellään oikeuspsykiatrinen riskiarvio tehdään Suomessa ainoastaan elinkautisvankien vapauttamisen yhteydessä.

Henriksson kertoo, että ministeriö aikoo selvittää vaarallisuusarvion käyttöönottoa myös muiden erittäin väkivaltaisten vankien kohdalla. Tällöin korkea väkivaltariski voisi tiukentaa kaikkien törkeistä väkivaltarikoksista ja henkirikoksista tuomittujen vapautumista ja vapautumisen jälkeistä valvontaa.

Edellinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) käynnisti viime keväänä selvityksen ikuisen elinkautisen mahdollisuudesta Suomessa. Kesäkuussa selvitys laajeni koskemaan kaikkia erittäin vaarallisia vankeja.

Ikuinen elinkautinen mahdoton

Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan elinkautiseen on liityttävä mahdollisuus vapauteen.

– Tästä syystä elämän loppuun kestävä elinkautinen vankeusrangaistus ilman vapautumismahdollisuutta ei ole mahdollinen Suomessa, Henriksson perustelee.

Henriksson pitää kuitenkin tärkeänä, että erittäin väkivaltaisten vankien aiheuttamaan vaaraan muiden ihmisten hengelle ja terveydelle suhtaudutaan jatkossa tiukemmin. Oikeusministeriö selvittää parhaillaan tarvetta ja mahdollisuuksia tiukentaa lainsäädäntöä.

– Heti kun saan nämä selvitykset käsiini, olen valmis linjaamaan, millä keinoilla valvontaa mahdollisesti tiukennetaan, Henriksson sanoo.

Riskiarvion luotettavuus varmistettava

Oikeusministeriö pohtii parhaillaan, pitäisikö vaarallisuusarviolle antaa enemmän painoarvoa erittäin väkivaltaisten vankien vapauttamisessa. STT kertoi asiasta heinäkuun lopussa.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa väkivaltariskin arvioinnin lisäämistä lainsäädäntöön yhtenä vapauttamiseen vaikuttavana kriteerinä.

– Jos vaarallisuusarvio lisätään lakiin vapauttamiseen vaikuttavaksi kriteeriksi, sen merkitys vahvistuu. Onkin ehdottoman tärkeää varmistua, että arvio on kaikilta osin korkeatasoinen ja luotettava, Henriksson toteaa.

– Pidän tärkeänä, että väkivaltaisen vangin vapautumisen riski yhteiskunnalle tiedetään. Siksi on olennaista, että vaarallisuusarvioita on myös mahdollista tehdä näille henkilöille ja arvioida tilannetta tietyin väliajoin uudestaan.

Nykyisellään Helsingin hovioikeus ottaa lausunnon huomioon elinkautisvankien vapauttamisharkinnassa, mutta lausunto ei sido sitä päätöksenteossa.

Oikeuspsykiatrinen vaarallisuusarvio ei tällä hetkellä ota kantaa siihen, pitäisikö vanki vapauttaa vai ei. Jos vaarallisuusarvion painoarvolainsäädännössä kasvaa, muuttuvatko lausunnot tulevaisuudessa puoltaviksi tai vastustaviksi?

– Tähän en osaa ottaa vielä vastata. Jos muutoksia tehdään, on tärkeää tehdä ne tarkasti harkiten ja huolellisesti niin, että lainsäädännöstä tulee parempaa eikä huonompaa, Henriksson sanoo.

Parikymmentä pysyvästi vaarallista

Yhteiskunnallinen keskustelu elinkautisen vankeusrangaistuksen koventamista alkoi alkuvuodesta. Silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen perusteli näkemyksiään elinkautisen koventamisesta sillä, että yhteiskunnan tulisi varautua kaikkein hirvittävimpiin kuviteltavissa oleviin rikoksiin.

Psykiatrisen vankisairaalaan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma arvioi tuolloin, että Suomessa on noin parikymmentä pysyvästi muille ihmisille vaarallista henkilöä. Lauerma katsoi, että nämä henkilöt olisi muiden ihmisten turvallisuuden takia syytä eristää muusta yhteiskunnasta.

Tehdään vain harvoille

Vaarallisuusarvio on oikeuspsykiatrinen tutkimus, jossa arvioidaan, minkä tasoisen riskin henkilö aiheuttaa muiden ihmisten hengelle, terveydelle ja vapaudelle.

Voidaan tehdä törkeisiin väkivaltarikoksiin tai henkirikoksiin syyllistyneelle.

Oikeus voi määrätä henkilön vaarallisuusarvioon mielentilatutkimuksen yhteydessä ennen tuomion antamista, jos henkilö on syyllistynyt törkeään väkivaltarikokseen.

Tässä vaiheessa vaarallisuusarvioita tehdään harvoin.

Jos henkilö todetaan erittäin vaaralliseksi muiden hengelle, terveydelle ja vapaudelle, oikeus voi määrätä henkilön suorittamaan vankeusrangaistuksensa alusta loppuun ilman vapautumismahdollisuutta.

Myös kaikille elinkautisvangeille eli murhasta tuomituille tehdään väkivaltariskiarvio ennen vapautumista, joka vaikuttaa Helsingin hovioikeuden vapauttamisratkaisuun.