Pääministeri Marinin eväät EU:n huippukokoukseen ennallaan – Suomi haluaa elpymispaketista pienemmän ja lainapainotteisemman

Pääministeri Sanna Marin suuntaa perjantaina EU-maiden johtajien kokoontumiseen Brysseliin.
Pääministeri Sanna Marin suuntaa perjantaina EU-maiden johtajien kokoontumiseen Brysseliin. Kuva: Mauri Ratilainen

EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin perjantaina ja lauantaina keskustelemaan covid-19-kriisiä koskevasta elpymissuunnitelmasta ja EU:n uudesta pitkän aikavälin budjetista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) oli EU-asioista vastaavan eduskunnan suuren valiokunnan vieraana torstaina. Pääministeri sai suurelta valiokunnalta luvan jatkaa neuvotteluita.

Pöydällä on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin esitys, joka on pääpiirteissään samankaltainen kuin aiemmin esitelty esitys. Elpymispaketin kokonaismääräksi on esitetty 750 miljardia euroa, josta 500 miljardia euroa olisi suoria avustuksia ja 250 miljardia lainoja.

Suomen tavoitteita ovat kokonaisuuden pienentäminen ja avustusmuotoisen tuen suhteellisen osuuden pienentäminen.

Sekä suuri valiokunta että pääministeri Sanna Marin totesivat, ettei Suomi voi hyväksyä tehtyjä ehdotuksia sellaisenaan. Marin kuitenkin painotti elpymissuunnitelman merkitystä koko Euroopan taloudelle.

– Itse näen, että kun olemme kriisin keskellä, tarvitsemme elpymisen avaimia koko Euroopalle. Suomi on vientivetoinen maa, ja me tarvitsemme sitä, että Euroopan talous tästä selviää ja elpyy. Se on ehdottomasti Suomen etu, Marin korosti.

"Nuuka nelikko" suhtautunut EU-maista kielteisimmin

Pääministeri Marin toisti ajatuksensa siitä, että neuvottelutuloksen tulee olla tarkkarajainen.

– Suomi on pitänyt tärkeänä sitä, että pitää olla selkeä näkymä siitä, miten tämä kokonaisuus maksetaan. Meillä pitää olla tarkkarajainen käsitys siitä, mikä on Suomen vastuu.

Marin korosti mahdollisen sopimuksen poikkeuksellista luonnetta.

– Pitää ymmärtää, että elämme poikkeuksellista kriisiä ja elpymisväline on vastaus nimenomaan koronakriisiin ja sen aiheuttamaan taloudelliseen kurimukseen, jossa kaikki me maat olemme. Tämä on ainutkertainen, vain yhden kerran tehtävä, eikä siitä pidä missään tapauksessa tehdä pysyvänkaltaista ratkaisua tai välinettä.

Elpymissuunnitelma on aiheuttanut runsaasti ristivetoa EU:n jäsenvaltioiden välillä. EU:n jättiläiset Ranska ja Saksa ovat puoltaneet suunnitelmaa, kielteisimmin siihen ovat suhtautuneet lausunnoissaan Hollanti, Ruotsi, Tanska ja Itävalta, jotka ovat saaneet asian käsittelyssä lisänimen "nuuka nelikko". Pääministeri Sanna Marin totesi Suomen tehneen asiassa läheistä yhteistyötä nelikon kanssa.

Tulevan huippukokouksen lopputulemaa Marin ei lähtenyt arvioimaan.

– Tavoitteena on, että saavutamme neuvottelutuloksen, mutta vielä tässä vaiheessa on vaikea arvioida, onnistummeko siinä tänä viikonloppuna. Maat ovat vielä kaukana toisistaan, ja pidän myös mahdollisena, että tänä viikonloppuna ei ratkaisua tule.

Isojen ja vaikeiden lukkojen takana

EU:n yhteisen lainapaketin on aiemmin katsottu olevan ristiriidassa mahdollisesti sekä EU:n perussopimuksen että myös Suomen perustuslain kanssa. Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) totesi näiden ajatusten hälventyneen Euroopan neuvoston oikeuspalvelun antaman lausunnon jälkeen.

Satu Hassi painotti Sanna Marinin tavoin, että vaikka EU on kertaluontoisesti laatimassa laajaa yhteisvelkapakettia, tapaa siitä ei olla tekemässä.

– Tämä on isojen ja vaikeiden lukkojen takana. Se vaatii jäsenmaiden hallitusten yksimielisyyttä, ja jokaisessa jäsenmaassa parlamentin hyväksyntää jäsenmaan perustuslain mukaan. Sitä asiaa ei lainkaan muuta, jos tämä paketti syntyy, Hassi korosti.

Hassi muistutti myös, että kyseessä on EU:n budjetin ulkopuolinen väline.

– Se periaate, että EU:n budjetin pitää olla tasapainossa, on voimassa. Kysymys on siitä, miten katetaan budjetin ulkopuolella oleva, lainalla rahoitettava väline,

Eduskunnan suuressa valiokunnassa todettiin sen kannan olevan ennallaan. Elpymispaketin syntymistä pidetään tarpeellisena, mutta kokonaisuudessa riittää vielä sorvattavaa.

Oppositio jätti eriävän mielipiteen

– Muutostavoitteita pakettiin on monia. Käytännön neuvottelutilanteessa neuvottelijoiden on arvioitava se kokonaisuus, onko ratkaisu kokonaisuutena tyydyttävä. Mitkä ovat kynnyskysymyksiä, sitä ei voi neuvottelujen kuluessa julkistaa, jos halutaan, että Suomi menestyy neuvotteluissa hyvin, Satu Hassi summasi.

– Suuren valiokunnan päätös ei aseta mitään ehdottomia rajoja.

Hassi muistutti elpymispaketin niin sanotusta dynaamisesta puolesta.

– Mitä elpymispaketin syntyminen tai syntymättä jääminen vaikuttaa talouteen koko Euroopassa, sitä kautta Suomen kansantalouteen ja sitä kautta myös verotuloihin?

Suuren valiokunnan puheenjohtaja piti sopimuksen saavuttamista vaikeana, sillä eri mailla on vetoa eri suuntiin.

– Sanotaan näin, että en yhtään hämmästy, jos lopullinen sopu ei synny perjantaina alkavassa kokouksessa, mutta en rupea sitä ennustamaan. Uskon, että kaikki pääministerit ovat varautuneet, että neuvottelut vievät aikaa pidempäänkin.

Suuren valiokunnan antamaan lausuntoon jättivät eriävän mielipiteensä perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit.