Pienten lasten lähikouluille kannatusta – Pääministeri Marin hiihtolomista: Noudattakaa varovaisuutta, en suosittele reissaamista

Puoluejohtajat kohtasivat koulutuskeskustelussa Helsingissä lauantaina. Turvavälit pitävät Annika Saarikon, Jussi Halla-ahon, Sanna Marinin ja Petteri Orpon tarpeellisen etäällä toisistaan.
Puoluejohtajat kohtasivat koulutuskeskustelussa Helsingissä lauantaina. Turvavälit pitävät Annika Saarikon, Jussi Halla-ahon, Sanna Marinin ja Petteri Orpon tarpeellisen etäällä toisistaan. Kuva: Mauri Ratilainen

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoo suomalaisilta varovaisuutta ja malttia hiihtolomien vietossa nykyisessä koronatilanteessa.

– En suosittele sitä, että lähdetään reissuun ja altistutaan tilanteille, joissa kohdataan vieraita ihmisiä, Marin sanoi OAJ:n kuntavaalipaneelin aluksi lauantaina.

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat etsivät paneelissa ratkaisuja siihen, miten tasavertaiset koulutuspalvelut pystytään turvaamaan, kun lasten ja nuorten ikäluokat supistuvat.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) mainitsi konkreettisen esityksen peruskoulutuksen ensimmäiset vuodet kattavasta niin sanotusta Pienten lasten koulusta.

– Tätä kautta opetus voitaisiin turvata lähikouluissa ainakin kolmanteen luokkaan saakka, Saarikko sanoi.

Saarikon esille tuoma pienten lasten lähiopetuksen takaaminen sai kannatusta niin pääministeri Marinilta, sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) kuin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.).

Ohisalo mainitsi myös reppurahan, jota annettaisiin erityistä tukea tarvitseville lapsille.

Läppärit ja kampauspäät maksavat

Oppivelvollisuuden pidentäminen jakaa puoluekentän jättiuudistuksensa takana seisovaan hallitukseen ja sitä arvostelevaan oppositioon.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tähdensi, että oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan perusopetus on saatava kuntoon.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan kunnille ei pidä sysätä uusia palveluita, jos niille ei ole riittävää rahoitusta.

– Noin 200 eurollako per oppilas pitäisi ostaa läppärit, kampauspäät ja kokkiveitset. Oppivelvollisuusuudistus on vahvasti aliresursoitu, sanoi Sari Essayah (kd.).

Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) vakuutti, että oppivelvollisuusuudistus tullaan korvaamaan kunnille sataprosenttisesti. Hän sai tukea pääministeri Marinilta.

"Ei voi olla sellaista viisautta"

Tunteet kuumenivat, kun puoluejohtajat keskustelivat kuntien koulutukseen tekemistä lomautuksista.

– Nyt ei pidä lomauttaa, oli pääministeri Marinin yksiselitteinen viesti.

Marinin mukaan kuntien koronatukirahoja voidaan periä takaisin, jos opettajia on lomautettu.

Liike Nytin Hjallis Harkimon mielestä puoluejohtajilla ei voi olla sellaista viisautta, että ne voivat mennä sanomaan talouden kanssa kipuileville kunnille, että ei saa lomauttaa.

Vasemmistoliiton Saramo muistutti, että rikas Helsinki leikkaa koulutuksesta suurten puolueiden päätöksillä.

Vihreiden Ohisalo totesi leikkausten tulleen kokoomuslaiselta pormestarilta.

Jussi Halla-ahon mukaan oppilasaines on muuttunut pääkaupunkiseudulla entistä haastavammaksi, mikä vie resursseja ja on poissa opettajien keskittymisestä itse opetukseen.

Sote tulee, miten käy koulutusrahojen?

Opetus- ja koulutuskysymysten rooli kuntien päätöksenteossa korostuu, jos sote-uudistus tällä vaalikaudella vihdoin toteutuu.

Oppositio epäilee, että hallituksen sote-uudistusmalli lisää hallintoa ja vie kunnilta rahoituspohjaa.

– Koulutus on sitten se, josta leikataan, kun tulee huonompi aika, Petteri Orpo ennusti.

Hallitus on päinvastaista mieltä. Saramon mukaan soten myötä kunnille jää enemmän rahaa koulutuspalveluihin.

– Tähän asti opetuksesta on leikattu, kun sote-puolella on ollut ongelmia, hän totesi.

Kaikkien paneeliin osallistuneiden puoluejohtajien mukaan kuntavaalit järjestetään ajallaan 18. huhtikuuta.

– Ennakkoäänestysaika ei pitene, mutta kuntien pitää varautua siihen, että äänestyspaikkoja on riittävästi ja että kotiäänestyksen suosio kasvaa, oikeusministeri Henriksson sanoi.

Elokuussa voimaan

Oppivelvollisuusuudistus nostaa kunnan vastuuta nuoren opintiestä.

Asuinkunnan tehtävänä on selvittää niiden perusopetuksen keväällä päättäneiden nuorten tilanne, jotka vielä syksyllä ovat ilman opiskelupaikkaa.

Oppivelvollisuusuudistuksen sisältävät lait tulevat voimaan elokuussa. Uudistus alkaa vuonna 2005 syntyneestä ikäluokasta.

Uudistuksessa oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen ja tekee ammattikoulusta ja lukiosta opiskelijalle maksuttoman sen vuoden loppuun asti, jona hän täyttää 20 vuotta.