Pitkän linjan EU-vaikuttaja uskoo Puolan ja Unkarin taipuvan elvytyspaketissa muiden tahtoon ilmiselvästä syystä – Suomenkin tila olisi tukalampi ilman EU:ta

EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki kertoo, että EU pystyi auttamaan esimerkiksi kansalaisten kotiuttamisessa koronapandemian alussa.
EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki kertoo, että EU pystyi auttamaan esimerkiksi kansalaisten kotiuttamisessa koronapandemian alussa. Kuva: Arttu Laitala

EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki ei pidä todennäköisenä, että koronaviruksen takia sorvattaisiin Euroopan unionissa uutta elvytyspakettia.

– Oikeusvaltiokysymyksestä tuli viime hetken vääntö. Sen takia jumpataan vielä ennen kuin tämä rahoituskehys- ja elvytyspaketti saadaan valmiiksi.

Mahdolliselle uudella paketilla ei olisi kiirekään, sillä nyt hyväksyttävä 750 miljardia jaetaan vasta vuosina 2021–2024 jäsenvaltioille.

Peltomäki on viime vuosikymmenillä toiminut avainpaikoilla Helsingissä ja Brysselissä.

Edelliset kaksi vuotta ovat kuluneet edustuston päällikkönä Helsingissä, ja edessä ovat tammikuun lopussa eläkepäivät. Seuraajaa ei ole vielä valittu.

Elvytyspaketti on vain yksi EU:n tiukoista kipukohdista Bryssel-vuosilta. Peltomäki uskoo kuitenkin oikeusvaltiokysymyksessä kipuilevien Unkarin ja Puolan palaavan ruotuun, sillä ne olisivat melko suuria hyötyjiä elvytysrahoituksesta. Oikeusvaltioperiaatteista eli muun muassa poliittisesti riippumattomista tuomioistumista EU ei voi Peltomäen mukaan tinkiä.

Jäsenvaltioilla on huhtikuuhun 2021 aikaa esittää alustavasti, mihin ne elvytysrahoja käyttävät. Elvytyspaketin on tuettava muun muassa ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja. Peltomäen mukaan Suomen kaltaisilla valtioilla tämä aikataulu ei tuota tuskaa.

– On kuitenkin jäsenmaita, joiden tilanne on kaoottisempi. Rahaa olisi tulossa enemmän kuin oikeanlaisia investointikohteita on identifioitu ja pandemia on nyt pahempi, sanoo Peltomäki.

Siksi EU valvoo, että elvytysrahojen kohteet ovat järkeviä.

Sitten tuli korona

Peltomäki oli suunnitellut käyttävänsä viimeisen kokonaisen työvuotensa EU-keskusteluihin eri tahojen kanssa. Edustuston päällikkö on puheenjohtaja Ursula von der Leyenin edustaja Suomessa.

Sitten tuli koronavirus ja siirsi keskustelut webinaareihin.

Vaikka EU jäi aluksi kansanterveyskysymyksissä jäsenvaltioiden omien toimien ja etujen polkemiksi, se on sittemmin pystynyt osoittamaan hyödyllisyytensä koronakriisin hoitamisessa ja jälleenrakennuksessa.

Yksi esimerkki ovat yhteiset rokotehankinnat. Suomi on saamassa EU:n yhteishankinnan kautta osuutensa Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteesta. Lisäksi Modernan kanssa on esisopimus, mutta rokotteen hankinnasta neuvotellaan vielä.

– Tavoitteena on 5–6 erilaista riittävän isoa ja edistyksellistä rokotetta, sanoo Peltomäki.

Hän pitää tärkeänä EU:n linjausta taata ja rahoittaa rokotteen jakoa myös Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian köyhiin maihin.

Jos koronasta ei päästä eroon kaikkialla, ei siitä päästä lopulta eroon Euroopassakaan.

– Tätä ei ymmärretty vähän aikaa sitten Yhdysvalloissa, Peltomäki sanoo viitaten presidentti Donald Trumpin yritykseen haalia rokoteaihioita vain maan omaan käyttöön.

Peltomäen mukaan EU:lla on ollut tapana ottaa askeleita eteenpäin kriisien kautta. Jatkossa mietitään, mitä EU voisi tehdä esimerkiksi terveysasioissa jäsenvaltioiden kanssa.

Koronakriisissä EU:lla on ollut roolia rokoteasioiden lisäksi jäsenvaltioiden kansalaisten palauttamisessa maailmalta keväällä ja tavaroiden liikkuvuuden varmistamisessa.

Ei paluuta Obaman aikaan

Yhdysvaltain ja Euroopan suhde on taas muutoksessa, kun Joe Biden aloittaa presidenttinä Trumpin jälkeen.

– Kun Trumpin aikaa katseli Brysselistä ja vertasi Barack Obaman aikaan, aikamoinen muutos tapahtui, sanoo Peltomäki.

Bidenin ajalta hän odottaa paluuta sääntöpohjaiseen ja monenkeskiseen toimintaan, joka on Trumpin kaudella häilynyt.

Paluuta Obaman aikaan ei kuitenkaan ole luvassa. Yhdysvaltojen ja EU:n täytyy kuitenkin pystyä lähentymään toisiaan muun muassa Kiina-näkemyksissä, jotta Kiina saadaan vahvemmin sitoutumaan kansainvälisiin sopimuksiin, kuten patenttien ja teollisuusoikeuksien kunnioitukseen.

Yhdysvaltain liittyminen Pariisin ilmastosopimukseen tuo mahdollisuuksia edetä ilmastoasioissa nopeammin, jos yhteinen linja löytyy EU:n kanssa.

Brysselissä pitää vaikuttaa itse

Suomalaisilla yrityksillä voisi olla enemmänkin saavutettavaa EU:n sisämarkkinoilla, mutta silloin pitäisi vaikuttaa Brysselissä.

– Jos ei puhti ole hävinnyt, se on vähentynyt, näkee Peltomäki.

Hänen mukaansa jopa pienillä ja keskisuurilla yrityksillä olisi EU:ssa todellisia kasvumahdollisuuksia, mutta Jyväskylän ja Helsingin lisäksi pitäisi matkustaa Brysseliin ja Berliiniin ja verkostoitua.

Peltomäki kertoo, että virolaiset ja ruotsalaiset pärjäävät tässä mainiosti, joten sijainnista se ei ole kiinni.

Suomi on jatkamassa matkustusrajoituksia Schengen-alueelle koronatilanteen takia, vaikka maksimiaika on umpeutunut.

– Komissio toivoisi, että löydettäisiin yhteinen malli ja testausjärjestelmä, joka olisi yhdenmukainen eri puolilla Eurooppaa. Toisen aallon harjalla komissio tuskin tulee ketään sormella osoittelemaan, sanoo Peltomäki.

Brysselissä kuitenkin valvotaan, etteivät rajajärjestelyt ole ylimitoitettuja vaan terveydellisesti perusteltuja.

Mitä jäisi ilman EU:ta?

Kun Suomi valtiona miettii EU-suhdettaan, aina on muistettava, mitä maamme asema olisi ilman EU:ta.

– Suomelle EU on turvallisuusunioni enemmän kuin kenellekään muulle. Suomen viennistä 60 prosenttia menee EU:n sisämarkkinoille, sanoo Peltomäki.

Jo viennin kilpailuedusta luopuminen romahduttaisi elintasoa Suomessa.

– EU ei ole onnen seitsemäs taivas, eikä alin helvetti, vaan jotain siltä väliltä, Antti Peltomäki lausuu.

Antti Peltomäki

Työskennellyt EU-komission Suomen edustuston päällikkönä huhtikuusta 2019 alkaen Helsingissä.

Vuosina 2012–2019 toimi sisämarkkinoista, teollisuudesta ja yrittäjyydestä EU-alueella vastaavana varapääjohtajana komissiossa Brysselissä.

Vuosina 2007–2012 vastuualueena komissiossa oli digitaalisuus ja tietoyhteiskunta. Tämä kausi alkoi, kun Nokian markkinaosuus oli suurimmillaan.

Vuodet 1997–2006 valtioneuvoston kansliassa EU-asioiden alivaltiosihteerinä ja valtiosihteerinä pääministerien Paavo Lipposen, Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen kausilla.

Loi 1988 alkaen kokoomuksen Eurooppa-politiikkaa ja yhteyksiä sisarpuolue EPP:hen. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä 1994 työskenteli Euroopan vapaakauppajärjestön EFTA:n Brysselin-toimistossa.