Politiikan harjalla lasikatot murtuvat rytinällä - Valtaavatko naiset johtopaikat seuraavaksi yrityksissä?

Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on 19 ministeriä. Heistä 11 on naisia. Hallituksessa on viisi puoluetta. Niistä neljällä on nainen johdossa. Eduskunnan valiokuntien puheenjohtajuudessa miehet ovat vähemmistönä. Naiset johtavat 10-7.
Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on 19 ministeriä. Heistä 11 on naisia. Hallituksessa on viisi puoluetta. Niistä neljällä on nainen johdossa. Eduskunnan valiokuntien puheenjohtajuudessa miehet ovat vähemmistönä. Naiset johtavat 10-7. Kuva: Joel Maisalmi

Tuttu kansanedustaja kirjoitti sosiaalisessa mediassa saaneensa taas palautetta siitä, että Suomessa politiikan huipulle pääsevät etupäässä vain setämiehet.

Tästä intoutuneena edustaja liitti viestikenttään kuvan. Se oli otettu tämän vuoden kesäkuussa eduskunnan suuresta salista. Ministeriaitiossa näkyi ainoastaan rivi nuoria naisia.

Kun kesä kääntyi syksyksi, Suomi sai ensimmäisen naiskomissaarinsa, Jutta Urpilaisen (sd.).

Komission johtoon nousi ensi kertaa nainen, Ursula von der Leyen. Lisäksi uusi komissio on varsin tasa-arvoinen, naisia ja miehiä on lähes saman verran.

Reilu viikko sitten keskusta valitsi puheenjohtajakseen nuoren naisen. Puolueessa ovat lasikatot pirstoutuneet aiemmin. Tuore puheenjohtaja Katri Kulmuni on jo kolmas naispuheenjohtaja keskustalla.

Kulmunin valinnan jälkeen hallituksen viidestä puolueesta neljää johtaa nainen. Kahdeksasta eduskuntapuolueesta kaikkiaan viidellä on johtajana nainen. Nykyisessä hallituksessa on 19 ministeriä, joista 11 on naisia.

Aikamoista keikahdusta viime vaalikauteen verrattuna. Näiden lukujen valossa tuntuu siltä, että pian aletaan huudella setäenergian perään.

Viime kaudella ihmeteltiin, miten politiikan valtapestit ovat edelleen tukevasti miesten käsissä, vaikka Arkadianmäellä vilisi lähes yhtä paljon naisia kuin miehiä. Kun laski naisten osuutta puoluejohtajina, valiokuntien puheenjohtajina tai eduskuntaryhmän johtajina, niin lopputulos oli, että naiset oli siivottu pois politiikan eliittipoteroista.

Jotain maagista on tapahtunut lyhyessä ajassa, sillä nyt nuo luvut näyttävät erilaisilta.

Eduskunnan 200 edustajasta viime kaudella naisia 83, nyt heitä on 93. Ei ole kuilu enää suuri.

Viime kaudella eduskunnan kuudestatoista valiokunnasta kymmentä johti mies ja kuutta nainen. Nyt on tullut lisää tiedusteluvalvontavaliokunta, joten puhumme 17 valiokunnasta. Niistä kymmenen valiokunnan johdossa on nainen ja seitsemää johtaa mies. Aika harppaus.

Hallitusrintama on vaihtunut tyystin. Silloin katselimme trioa, eli liituraitakolmikko Juha Sipilää (kesk.), Timo Soinia (sin.) sekä Alexander Stubbia (kok.) Myöhemmin jälkimmäinen vaihtui Petteri Orpoon (kok.).

Nyt Antti Rinne (sd.) johtaa viisikkoaan ja rinnalla useimmiten naisministeri.

Kaikilla muilla paitsi kokoomuksella ja perussuomalaisilla on ollut tai on nainen puolueen johdossa. Etenkin kokoomuksesta kuuluu vaatimuksia, joiden mukaan olisi korkea aika valita nainen.

Se ei toteutune lähiaikoina. Puoluelähteistä on kuulunut, ettei paineita Orpon vaihtamiseen ole. Orpo on omaksunut tiukan oppositiojohtajan elkeet, eikä puolueen kannatus hätyyttele sellaista rajaa, joka vaatisi uutta verta.

Voi käydä niin, että perussuomalaiset saavat naisen johtoon ennen kokoomusta.

Useat naispoliitikot ovat sanoneet, että naiset joutuvat tekemään kaksin verroin töitä päästäkseen samalle lähtöviivalle. Tästä voi päätellä, että valtaan päässeet naiset ovat tehneet pitkän päivätyön asemansa eteen. Vanha sananlasku "akatha aitaa tekkööt, miehet käyvät vaa mittaamas", taitaa pitää tässäkin kutinsa.

Monet ovat huomanneet, että miehet antavat herkemmin tukensa miehille, mutta naiset tukevat sekä naisia että miehiä. Tämän takia miehillä on ollut yliedustus valtalokeroissa. Olisiko tässäkin tapahtunut muutosta? Varmasti on.

Siitä sai esimakua keskustan puoluekokouksessa. Kannatuspuheenvuorojen aikana isäntä toisensa jälkeen kiipesi puhujapönttöön ylistämään Kulmunin taitoja.

Naisia on ollut puoluejohdossa pitkään, mutta jos katsoo tilastoja, niin usein nainen on ollut pienpuolueiden johdossa.

Tosin Urpilainen johti sdp:tä, mutta hänet sivuutettiin kesken kauden. Myös keskustassa naisten puheenjohtajuudet ovat olleet lyhytaikaisia.

Aika näyttää, miten tämä kehitys kulkee. Tämän vaalikauden kattaus on joka tapauksessa mennyt niin paljon eteenpäin, että ehkä olisi syytä siirtää keskustelun painopiste yritysmaailmaan. Missä luuraavat naispääjohtajat?

Jotta ei hehkutus mene liiallisuuksiin, niin meillä on yhä virkoja, joissa naista ei näy eikä kuulu. Puolustusvoimain komentajan virka on yksi sellainen. Tosin ensi vuosikymmenellä tähänkin avautuu mahdollisuus, kun naisupseerit etenevät kenraalin virkoihin.

Naisia ja miehiä vallan portailla

Viime vaalikauden loppupuolella hallituksessa 11 miesministeriä, 6 naisministeriä.

Nyt hallituksessa 8 miestä, 11 naista.

Vuosina 2015-19 eduskunnan 200 kansanedustajasta 83 naisia.

Keväästä 2019 naisia eduskunnassa 93.

Viime kaudella hallituksen triossa kaikki miehiä. Nyt viisikossa yksi mies, neljä naista.

Edelliskaudella eduskunnan kuudestatoista valiokunnasta kymmentä johti mies, kuutta nainen.

Tällä kaudella 17 valiokuntaa, kymmentä valiokuntaa johtaa nainen, seitsemää mies.

Eduskunnassa kaksi puoluetta, eli kokoomus ja perussuomalaiset, joilla ei ole ollut naista johdossa.