Politiikassa kaveri jätetään – Demarit tirisevät omassa grillissään hallituskumppanien katsoessa vierestä

Kuva: Joel Maisalmi

Politiikka on raadollista. Vanha sanonta siitä, että kaveria ei jätetä, ei päde politiikassa. Tiukassa paikassa kaveri nimenomaan jätetään politiikassa.

Tämä on tullut todistettua viime päivien postikiistassa. Demarit joutuivat kärvistelemään omissa liemissään ilman, että olisi saanut taustalta tukea.

Poikkeuksen tekivät vain vasemmistoliittolaiset. Heidän eduskuntaryhmänsä otti kantaa jupakkaan reilu viikko sitten. Ryhmä ilmoitti tuolloin, ettei se hyväksy työehdoilla shoppailua missään muodossa.

Muut hallituskumppanit olivat sen sijaan kiistan kohistessa hiirenhiljaa. Niin keskustan, vihreiden kuin rkp:n leireissä vallitsi radiohiljaisuus.

Vasta perjantaina keskustasta alkoi kuulua ensimmäisiä tahteja, mutta nekään eivät kertoneet millään lailla tuesta, vaan siitä, että postikiistaan on saatava selvyys.

Vihreät kertoivat, että he ovat pyytäneet johdonmukaisia tietoja siitä, mitä oikein on tapahtunut. Tuesta kertovia kommentteja ei herunut heiltäkään jupakan aikana.

Vasta perjantaina puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi, että vihreät tukevat pääministeri Antti Rinnettä (sd.).

Jonkinasteinen selvyys saatiin, kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) erosi.

Tähän asti pääministeri oli tukenut ministeriään, mutta seinä tuli vastaan perjantaina, kun Postin hallitus pani liikkeelle tiedotteensa.

Siinä ykskantaan todettiin, että Postin suunnitelmilla ja pakettijakelun liikkeenluovutuksella on ollut omistajaohjauksen tuki. Postille ei missään vaiheessa valmistelun aikana ole esitetty suullisesti eikä kirjallisesti, että omistaja vastustaisi liikkeenluovutusta ja toiseen työehtosopimukseen siirtymistä.

Tuen puuttuminen ei ole mikään ihme, sillä harva lähtee tahrimaan käsiään toisen puolueen kärhämöihin. Näin on ollut ennenkin ja näin jatkuu.

Postivyyhdin erikoisuus on myös siinä, että osapuolina on ollut vain demareita. Keitoksessa mukana olleet ammattiliitot ovat demarivetoisia samoin kuin omistajaohjauksesta vastaava ministeri. Sivusta liikennettä ohjannut pääministeri on näytelmän neljäs demari.

Mene nyt sitten tällaista roolitusta ronkkimaan, moni kumppani näytti tuumiman.

Keskustalaisilla on vielä tuoreessa muistissa se, miten nimenomaan demarit panivat viime kaudella entiset ministerit Anne Bernerin ja Juha Sipilän kiemurtelemaan.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja kuvailee, että demarit käsittelivät keskustaa oppositiosta nyrkkiraudoin. Keskusta antaa nyt puolestaan demarigrillin tiristä, vaikka hallituskumppaneita ollaankin.

Lojaalisuutta on vaikea jakaa, sillä viime kauden sivallukset ovat tuoreessa muistissa.

Viime kauden kumppani kokoomuskaan ei saa keskustaväeltä korkeita pisteitä. Moni on edelleen katkera siitä, että Sipilä ja Berner jätettiin yksin monesti.

Sipilä sai selitellä Terrafame-kytköksiään yksin.

Kun Bernerin piikkiin menneitä Finavian johdannaiskauppoja selviteltiin suuressa salissa, niin keskustalaiset muistavat, että kokoomuslaiset lähtivät yksi toisensa jälkeen salista pois.

Lojaalisuuden osoittaminen ei näytä olevan sidoksissa puolueväreihin. Politiikan kovien sääntöjen mukaan ensisijaisesti huolehditaan omasta kotipesästä. Tuen jakaminen on kallista kauppatavaraa, ja sitä jaetaan harkiten.

Postijupakka on sen verran laaja, että sen vaikutukset voivat valua muidenkin hallituspuolueiden kuin demareiden syliin. Jos heidän kannatus laskee Postin sekä ihmiskaupasta epäillyn kirjailija Veijo Baltzarin tapauksen johdosta, se ei tarkoita, että muiden hallituspuolueiden kannatus nousisi. Päinvastoin.

Eduskunnan käytävillä puhutaan, että posti ja Baltzar vievät demarien kannatusta kaksi prosenttiyksikköä alaspäin joulukuun gallup-mittauksessa. Menevätkö ne suoraan perussuomalaisille vai saisiko kokoomus osansa? Pian nähdään.