Rahoitusprofessori ihmettelee: Miksi Postista erosi toimitusjohtaja eikä hallitus?

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kertoi eronneen toimitusjohtajan Heikki Malisen toteuttaneen hallituksen asettamat tavoitteet. Vieressä vasemmalla on väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi valittu Turkka Kuusisto.
Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola kertoi eronneen toimitusjohtajan Heikki Malisen toteuttaneen hallituksen asettamat tavoitteet. Vieressä vasemmalla on väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi valittu Turkka Kuusisto. Kuva: Mauri Ratilainen

Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen erosi tehtävästä, mitä hän oli paitsi omien sanojensa, myös esimiehenä toimineen hallituksen puheenjohtajan mielestä on hoitanut hyvin.

– Hieman yllättävää ja erikoista on, että vain toimitusjohtaja eroaa tilanteessa, jossa hän on täyttänyt hallituksen asettamat tavoitteet, sanoo Vaasan yliopiston rahoituksen professori Timo Rothovius.

Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola sanoo tiedotteessaan, että Posti on Malisen kaudella hyvin hoidettu yhtiö ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Osakeyhtiössä hallitus tekee strategian ja toimitusjohtaja noudattaa sitä.

– Jos omistaja on tyytymätön yhtiön strategiaan, hallitus pitää vaihtaa. Hallitus nauttii omistajan luottamusta. Voihan tietysti olla, että toimitusjohtajan ero on oma päätös. Tai sitten kyse on syntipukki-ilmiöstä. Sekin on yksi vaihtoehto, sanoo Rothovius.

Valtionyhtiöiden ongelmana poliitikkojen puuttuminen strategioihin

Valtionyhtiöiden johdon toiminta ei ole helpoimmasta päästä. Erityisesti valtion täysin omistamissa yhtiöissä strategiat saattavat mennä uusiksi kun maan hallitus vaihtuu. Viimeksi näin tapahtui kun liikenneministeri Sanna Marin (sd.) heitti roskakoriin edeltäjänsä Anne Bernerin (kesk.) linjaukset pilkkoa VR. Osittain se jo ehdittiin Bernerin ministerikaudella aloittaa.

– Yhtiön näkökulmasta on ongelma, että pääomistajan kanta strategiaan vaihtuu. Miten yrityksessä voidaan tehdä pitkäaikaisia suunnitelmia, kysyy Rothovius.

Ongelma voisi Rothoviuksen mielestä ratketa sillä, että valtionyhtiöiden strategioista sovittaisiin laaja poliittinen yhteisymmärrys. Sitä ei tekisi vain hallitus, vaan mukana olisivat myös oppositiopuolueet. Tärkeintä tietysti on, että linjausta myös noudatettaisiin vaalien jälkeen.

Kiistely työehtosopimuksista jatkuu, vaikka toimitusjohtaja lähti

Toimitusjohtaja Heikki Malisen lähtö ei myöskään ratkaise Postin työntekijöihin liittyvän työehtosopimuskriisin syitä.

Kiistan syynä on se, että Posti siirsi 700 pakettilajittelijaa Suomen Posti Palvelut Oy -nimiseen tytäryhtiöön. Se noudattaa Teollisuusliiton solmimaa työehtosopimusta, joka on kilpailevan ammattiliitto PAU:n (Posti ja logistiikka-alan unioni) laskelmien mukaan huonompi kuin palkanmaksun perustana aiemmin ollut PAU:n solmima työehtosopimus.

PAU on noin 11 000 postilaisen ammattiliitto, jonka solmimat työehtosopimukset päättyvät lokakuun lopussa. Posti on siirtänyt noin 1 000 työntekijäänsä Suomen Posti Palvelut Oy:öön, joka kuuluu eri työnantajaliittoon kuin emoyhtiö ja noudattaa eri työehtosopimusta, mitä Posti Oyj soveltaa postilaisten pääosan palkkauksessa.

– Posti ei ole toteuttanut omistajaohjausministerin tahtotilaa palauttaa pakettilajittelijat takaisin PAU:n ja Paltan välisten neuvottelujen piiriin, sanoo PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Postin omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi syyskuun alussa, että pakettilajittelijoiden siirtäminen huonomman työehtosopimuksen piiriin on keskeytettävä.

PAU:n kynnyskysymyksenä työehtoneuvotteluissa on ollut tämä asia. Kun siinä ei ole saatu ratkaisua, muukaan osa työehtosopimusneuvotteluissa ei etene.

Nieminen väläyttää jo työtaistelutoimia.

– Tulemme jättämään työtaisteluilmoituksia marraskuulle, jos asia ei ole kunnossa. Asiasta päättää PAU:n hallitus lokakuun puolivälissä.