Raportti: Rikollisverkostot hyötyvät Amazonin sademetsän tuhoamisesta

Lehmät katselevat kun metsä palaa Manicoressa, Brasilian Amazonasin osavaltiossa syyskuun alussa.
Lehmät katselevat kun metsä palaa Manicoressa, Brasilian Amazonasin osavaltiossa syyskuun alussa. Kuva: FERNANDO BIZERRA JR

Amazonin sademetsän tuhoaminen on suurta bisnestä, johon ovat sekaantuneet rikollisverkostot, jotka uhkailevat ja hyökkäilevät hallinnon virkailijoita, metsien puolustajia ja alkuperäisväestöä vastaan, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin tuore raportti.

Raportista kertoo Guardian-lehti.

Raportti nimeltä Sademetsän mafiat kertoo, että Brasilia on epäonnistunut yrityksissään saada nämä rikollisjengit kuriin. Brasilia ei tämän vuoksi pysty täyttämään velvoitteitaan laittomien hakkuiden lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä kuten Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin.

Brasilian ympäristöministeri Ricardo Salles on sanonut, että Amazonin alueen kehittäminen auttaa lopettamaan metsien tuhon ja auttaa köyhyyden vastaisessa taistelussa.

Raportin kirjoittaja Cesar Muños Acebes kuitenkin sanoo, että Amazonista on pidettävä parempaa huolta.

– Brasilian metsätuhoa ei pysty saamaan kuriin niin kauan kuin nämä rikollisryhmät harjoittavat näin paljon väkivaltaa, laittomuutta ja välttävät rangaistukset, hän sanoi Guardianin mukaan.

– Nämä rikollisverkostot hyökkäävät kaikkien niiden kimppuun, jotka asettuvat heidän tielleen.

Raportti kertoo 28 murhasta

Raportissa kerrotaan 28 murhasta, joiden tekijät näkivät uhrinsa yrittävän estää laittoman metsien tuhoamisen.

Uhrien joukossa oli alkuperäiskansojen edustajia, metsien asukkaita ja ympäristön puolesta toimivia. Vain kaksi tapausta meni oikeusistuimeen asti. Raportti löysi useita epäkohtia siinä, miten kuutta tapausta tutkittiin.

Katolista kirkkoa lähellä oleva Pastoraalinen maakomissio löysi viimeisen vuosikymmenen ajalta yli 300 murhaa, joista vain 14 päätyi oikeuteen.

Virkailijat ja ympäristönsuojelijat vahvistivat Guardianille, että raportti vastaa heidän kokemuksiaan Amazonin alueella.

– On pula ihmisistä, resursseista, logistiikasta ja tahdosta, sanoi Antonio de Oliveira, joka on entinen liittovaltion poliisi. Hän on työskennellyt Guajajaran alkuperäiskansojen kanssa sen jälkeen kun nämä karkotettiin väkisin Araribóian reservaatistaan Maranhãon osavaltiossa Amazonin itäosassa.