Italialle ja Espanjalle isoimmat potit elvytysrahoista – Euroopan komissio ehdottaa 750 miljardin euron tukipakettia

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistu EU-parlamentin kokoukseen Brysselissä 13. toukokuuta. Tänään hän esitteli komission ehdotuksen Euroopan jälleenrakennusrahastosta.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistu EU-parlamentin kokoukseen Brysselissä 13. toukokuuta. Tänään hän esitteli komission ehdotuksen Euroopan jälleenrakennusrahastosta. Kuva: epa08419839

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona 750 miljardin euron pandemiatukipaketin. Uusi elvytysrahasto olisi nimeltään Next Generation EU (EU:n seuraava sukupolvi), ja se olisi osa EU:n seuraavaa budjettia.

Kaikkien EU:n jäsenmaiden tulee hyväksyä suunnitelma, jotta se tulee voimaan.

– Elvytyssuunnitelma tekee kohtaamastamme valtavasta haasteesta tilaisuuden. Se ei ainoastaan tue elvytystä, mutta investoi myös tulevaisuuteemme: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja digitalisaatio edistävät työpaikkoja ja kasvua sekä yhteiskuntiemme sietokykyä ja ympäristömme terveyttä, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi lausunnossaan.

– Tämä on Euroopan hetki.

Paketin 750 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille avustuksina ja lainoina.

Suurin osa rahasta menisi Italialle ja Espanjalle, joihin koronaviruspandemia on iskenyt Euroopassa pahiten. Kaksi maata saisi yhteensä 313 miljardia euroa.

Italian ja Espanjan lisäksi Ranskalla ja Portugalilla on paljon velkaa, ja ne kaikki ovat hyvin riippuvaisia turismin tuomista tuloista.

Suomen maksuosuudeksi elvytysrahastosta on etukäteisarviossa haarukoitu 8,5-9 miljardia euroa.

Koronakriisi hallinnut

Elvytysrahasto on tulossa osaksi EU:n monivuotista rahoituskehystä. Keskustelu rahoituskehyksestä on jäänyt koronaviruskriisin vuoksi taka-alalle. Tilaa on hallinnut vääntö siitä, miten EU tukee koronan vuoksi rahapulassa olevia jäsenmaitaan.

Vaikka rahariita on eri, sen osapuolet ovat samat. Itävalta, Tanska, Hollanti ja Ruotsi ovat niitä, jotka vastustavat suuria koronatukia ja vaativat kiivaimmin koko EU-budjetin pienentämistä. Niiden mielestä EU-budjetin pitäisi olla prosentin luokkaa maiden bruttokansantulosta. Suomi on ollut lähellä näiden maiden linjaa.

Perinteisesti myös Saksa on ajanut tiukkaa budjettilinjaa, mutta elvytysrahastossa se löysi Ranskan kanssa yhteisen sävelen. Rahoituskehysneuvottelujen jatko paljastaa, onko linjassa tapahtunut muitakin muutoksia.

Pelkkä lähentyminen ei riitä, sillä jäsenmaiden on oltava yksimielisesti päätösten takana. Rahoituskehyksestä ja elvytysrahastosta käytävistä neuvotteluista povataan niin vaikeita, että EU-maiden valtionpäämiehet suunnittelevat niiden järjestämistä kasvotusten. Reutersin EU-lähde sanoi, ettei tunne ketään, joka kuvittelee, että ne voitaisiin pitää videopuheluna.

Kyseessä olisi ensimmäinen EU-kokous kasvotusten. Euroopassa koronaviruksen vuoksi asetetut liikkumisen rajoitukset ja etätyösuositukset ovat olleet voimassa kuukausia. Sekin alleviivaa asian merkittävyyttä.

EU:lle haalitaan lisää tehtäviä

Rahoituskehyksestä piti olla sopu jo viime vuoden puolella. Neuvottelujen loppuun vieminen oli Suomen EU-puheenjohtajakauden agendalla.

Suomen kompromissiesitys haukuttiin laajasti. EU-maiden johtajat kokoontuivat käsittelemään monivuotista rahoituskehystä ylimääräiseen huippukokoukseen helmikuussa.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat juuri maatalous- ja aluekehitystuet, mutta nyt unionille haalitaan lisää tehtäviä. Sen pitäisi muun muassa osallistua enemmän tutkimukseen ja koulutukseen, sen pitäisi kehittää rajavalvontaa ja torjua ilmastonmuutosta.

Uusiin tehtäviin on vaikea löytää rahaa, kun maatalous- ja aluekehitysrahoista eniten hyötyvät maat puolustavat niiden säilyttämistä kynsin hampain. Asioita ei tee yhtään helpommaksi se, että unionin budjetti pienenee Britannian lähdön takia.

Koronaviruksen aiheuttamaa massiivista taloudellista iskua unioni ei olisi tässä tilanteessa tarvinnut.

Jollain aikataululla jäsenmaiden on pakko päästä sopuun rahoituskehyksestä. Sitten esityksen on vielä läpäistävä EU-parlamentin seula.

Parlamentti on jo viime syksystä alkaen toistanut viestiä, ettei se aio hyväksyä mitä tahansa rahoituskehystä. Parlamentti on vaatinut 1,3 prosentin suuruista budjettia sekä EU:n rahoitusten muuttamista siten, että yhä suurempi osuus unionin tuloista tulisi EU:n itsensä keräämistä varoista, eikä jäsenmaksuista, joissa jäsenmaat venyttävät penniä.

Päivitetty klo 16 uusilla tiedoilla komission julkistamasta paketista.