Rikosseuraamuslaitos haluaa keskittää vankilat kasvukeskuksiin — Puolet vangeista suorittaisi jatkossa rangaistustaan avovankiloissa tai panta jalassa

Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo, että pahin vaihtoehto vankeinhoidolle ja kalleinta yhteiskunnalle olisi se, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi ollenkaan.
Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen sanoo, että pahin vaihtoehto vankeinhoidolle ja kalleinta yhteiskunnalle olisi se, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi ollenkaan. Kuva: Compic/Pekka Sipola

Rikosseuraamuslaitos (Rise) haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin. Sijaintipaikkoja olisivat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Vaasa ja Hämeenlinna.

Vankiloissa istuu vuosittain noin 7 000 henkilöä, samaan aikana kerrallaan noin 3 000. Uudistus vähentäisi vankien vuosittaista kokonaismäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

Samalla avovankien ja koevapaudessa olevien osuus kasvaisi puoleen koko vankimäärästä, kun se nykyisellään on noin kolmannes.

Tiedot ilmenevät Lännen Median saamasta tuoreesta Rikosseuraamuslaitoksen vankilaverkostoanalyysista. Rise toimitti analyysin oikeusministeriölle huhtikuussa.

– Toivomme ratkaisua asiaan valtion ensi vuoden budjettiaikataulussa eli loppuvuodesta, sanoo kehitysjohtaja Pauli Nieminen Risestä.

Risen suunnitelmissa kolmasosa nykyisistä vankilarakennuksista peruskorjataan. Kaksi kolmasosaa vangeista suorittaisi tulevaisuudessa rangaistustaan uudisrakennuksissa.

Huutavin pula lisätiloille on Vantaan vankilassa, jossa vankipaikat ovat loppumassa kesken tutkintavankien siirryttyä poliisilta Rikosseuraamuslaitoksen vastuulle alkuvuodesta.

Seuraava uusi vankila rakennettaisiin Tampereen seudulle, mihin asiaan Rise toivoo päätöstä viimeistään vuonna 2024.

– Mielellään jo aiemminkin. Tampere on yksi voimakkaimmista kasvukeskuksista pääkaupunkiseudun ja Turun seudun lisäksi, eikä siellä ole tällä hetkellä lainkaan vankilaa.

Tamperetta lähin vankila sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kylmäkoskella.

Myös osaamista keskitettäisiin

Risen arvion mukaan toimitilaverkoston järkeistäminen voisi nipistää jopa seitsemänneksen sen vuosibudjetista seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi jopa 32 miljoonan euron vuosisäästöä.

– Vankiloiden keskittäminen mahdollistaisi myös esimerkiksi radikalisoitumisvaarassa olevien vankeihin, jengivankeihin, naisvankeihin ja nuorisovankeihin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin, Nieminen kuvailee.

Uudistus niputtaisi jatkossa jokaisen suljetun vankila kylkeen avovankilan, vapautumisyksikön ja yhdyskuntaseuraamustoimiston kampusmaiseksi kokonaisuudeksi.

– Tämä mahdollistaisi samojen työntekijöiden käyttämisen kampuksen eri yksiköissä.

Risen visiossa uusintarikollisuutta ehkäisevään työhön voitaisiin satsata uudistuksen myötä peräti 260 henkilötyövuotta enemmän kuin nyt. Tämä voisi vähentää vuosittaista vankimäärää tuhannella 20 vuoden kuluessa.

– Voisimme ajaa alas vankipaikkojen määrää, sillä olisi iso merkitys meidän budjettiimme. Puhumattakaan muulle yhteiskunnalle aiheutuvista säästöistä, kun rikollisuus vähenisi, Nieminen selvittää.

Enemmän avovankeutta

Rikosseuraamuslaitoksen suunnitelmien mukaan nykyinen 26 vankilan verkosto supistuisi 23 vankilaan vuoteen 2035 mennessä.

Tällä hetkellä Suomessa toimii 15 suljettua vankilaa ja 11 avovankilaa. Jos Risen kaavailut menevät läpi, jatkossa suljettujen vankiloiden ja avovankiloiden suhde on päinvastainen.

Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Oikeusministeriölle toimitetussa analyysissa Rise esittelee kolme muutakin kehittämisvaihtoa toimitiloilleen.

Ensimmäisessä nykyinen hajanainen vankilaverkosto säilyisi ennallaan ja se peruskorjattaisiin. Toisessa mallissa rakennettaisiin viisi voimakkaasti keskitettyä suljettua vankilaa. Kolmannessa mallissa koko vankilaverkosto rakennettaisiin uudestaan keskitetyiksi kampustiloiksi.

– Voimakkaasti keskittävä vaihtoehto on mielestämme epärealistinen erityisesti siksi, että meillä ei ole kokemusta suurvankiloista, Nieminen arvioi.

Uudistus ainoa säästömahdollisuus

Risessä on tehty laajoja tuottavuusohjelmia ja vähennetty henkilöstöä kymmenen vuotta. Viime keväänä organisaatiossa teetettiin ulkopuolisella konsulttiyrityksellä toiminnan arviointi.

– Sen mukaan uusien säästökohteiden löytäminen ilman toimitilaverkoston muutoksia ei ole enää mahdollista, Nieminen toteaa.

– Pahin vaihtoehto olisi, jos vankilaverkostoa ei kehitettäisi lainkaan. Meille tulisi hyvin äkkiä rekrytointiongelmia syrjäseuduilla, lisäksi tämä olisi pitkällä aikavälillä kaikkein kallein vaihtoehto veronmaksajille.

Rikosseuraamuslaitos on laskenut, että nykyisten hyväkuntoisten vankilarakennusten säilyttäminen ja uusien rakentaminen auttamattoman vanhanaikaisten tilalle on edullisin vaihtoehto yhteiskunnalle.

Esimerkiksi Hämeenlinnan vankilan peruskorjaus olisi maksanut 55 miljoonaa euroa, kun uuden rakentamiseen on arvioitu kuluvan 34 miljoonaa euroa.

Risen suosikkivaihtoehto,eli yhdeksän suljetun vankilan ja 15:den avovankilan malli, säästäisi noin seitsemän miljoonaa euroa vuosittain tilakustannuksissa verrattuna siihen, että nykyinen verkosto säilytettäisiin ennallaan ja peruskorjattaisiin.

Uudistus vähentäisi vankimäärää

Rikosseuraamuslaitos (Rise) tavoittelee jopa 32 miljoonan euron säästöä vuosibudjettiinsa vankilaverkoston uudistuksella.

Rise haluaisi keskittää vankilat kampusmaisiksi kokonaisuuksiksi suuriin kaupunkeihin ja tulevaisuuden kasvukeskuksiin.

Suljetun vankilan kyljessä sijaitsisi avovankila, vapauttamisyksikkö ja yhdyskuntaseuraamustoimisto.

Tämä mahdollistaisi henkilökunnan työskentelyn kampuksen eri yksiköissä ja eri vankiryhmiin liittyvän osaamisen keskittämisen tiettyihin yksiköihin.

Vankiloiden kokonaismäärä laskisi 26:sta 23:een.

Suljettujen vankiloiden määrä vähenisi kuudella ja avovankiloiden määrä kasvaisi kolmella.

Puolet vangeista suorittaisi vuonna 2035 rangaistustaan muutoin kuin suljetussa vankilassa eli avolaitoksissa (42%) ja valvotussa koevapaudessa (8%).

Uudistus vähentäisi Risen kaavailuissa uusintarikollisuutta jopa 17 prosenttia, mikä tarkoittaisi vuosittaisen vankimäärän vähenemistä tuhannella 20 vuoden aikana.