Kun hallitus pääsi sopuun sote-ratkaisusta, niin tiedotustilaisuudessa puhuttiin uusista hyvinvointialueista. Sana on kirjattu myös lakiesitykseen.
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kertoo pitävänsä tiukasti siitä kiinni, että alueita kutsutaan maakunniksi.
Kotimaisten kielten keskus on linjannut, että se tukee maakunta -sanan käyttöä.
– Se on järkevin sana alueiden kutsumiselle. Se on arkikielestä tuttu. Kun kyse on kaikkia koskevasta uudistuksesta, niin tarvitsemme helppokäyttöisen nimen. Maakunta on sellainen sana. On järjetöntä etsiä tekaistua nimeä alueelle, joka on luonteva ihmisille.
Lakiesitys lähtee nyt lainsäädännön arviointineuvostoon. Saarikon mukaan keskustan tavoite on, että viimeistään eduskunnassa muutetaan nimi maakunnaksi.
Hän korostaa, että nimeä tärkeämpi on paketin sisältö.
– Minun puolestani asukkaat saavat kutsua aluetta vaikka kukkaruukuksi, mutta kyseessä on maakunta.
Vanhat nimikkiit voidaan muuttaa
Ratkottavaksi jäi hänen mukaansa vielä pari ongelmaa.
– On päätettävä, millä nimellä kutsutaan Uudenmaan maakunnan alueella olevia sote-alueita. Luonteva nimi voisi olla yksinkertaisesti sote-alue.
Toinen pulma liittyy nykyisiin maakuntajohtajiin ja maakuntahallituksiin sekä -valtuustoihin.
– Nämä eivät ole lakiin kirjattuja, vaan vakiintuneita nimikkeitä. Ne voidaan hyvin muuttaa. Olisi järjetöntä pitää yllä kahta organisaatiota. Aluekehitystehtävät, jotka nyt kuuluvat maakuntaliitoille, voidaan siirtää maakunnille. Tämä olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti.
Lisää tehtäviä?
Ensi vaiheessa maakunnat saavat sote-palvelujen lisäksi pelastustoimen.
Saavatko ne jatkossa muitakin tehtäviä, se selviää jatkossa.
– Parhaillaan selvitellään parlamentaarisesti, miten maakuntavero saadaan otettua käyttöön. Se on seuraava askel. Toisaalla on menossa parlamentaarinen valmistelu monialaisen maakunnan tehtävistä. Kun näihin saadaan tulokset, niin hallitus tekee omat päätöksensä.
Saarikon mukaan keskusta on ollut tyytyväinen, että hallituskumppaneilla on ollut valmius edetä verotusasiassa.
– Niin, ja maakunta -sana on myös verossa. Alkaisimmeko puhua hyvinvointialueverotuksesta, hän ihmettelee.
Satsataan koulutukseen
Keskusta ehdottaa tuntuvaa lisäystä korkeakoulujen aloituspaikkojen määrään.
Jo aiemmin on linjattu, että aloituspaikkoja tulee lähivuosina lisää niin ammattikorkeakouluihin kuin yliopistoihin yli 10 000.
Saarikon mukaan he esittävät tämän päälle vielä tuhansia lisää.
Lisäaloituspaikat rahoitettaisiin Suomen EU:lta saaman elvytyspaketin varoista. Suomen osuus on reilut kolme miljardia euroa, mutta Suomi joutuu maksumieheksi, sillä sen osuus lainoista elpymisrahastoon on pitkällä aikavälillä 6,6 miljardia euroa.
Kipeä juttu edelleen
Elvytyspaketti, joka Saarikon mukaan on oltava kertaluonteinen, on edelleen kipeä kysymys.
– Siksikin on tärkeää keskustella siitä, mitä Suomi tekee osuudellaan.
Keskusta on ensimmäisenä puolueena hahmotellut ehdotuksen, mihin raha pitäisi kohdentaa.
– En ilakoi, että tällainen EU-ratkaisu tehtiin, mutta harmin sijaan yritämme tehdä parhaamme sen eteen, että osuus käytetään viisaasti.
Hallituksen on määrä tehdä päätökset paketin käytöstä loppuvuodesta. Ne viedään myös eduskunnan keskusteltavaksi.
Kyse on isosta taloudellisesta potista vuosille 2021-23. Hankkeet on hänen mielestään pantava nopeasti liikkeelle.
Varat koko Suomeen
Keskustan kriteerit ovat, että varat pitää satsata koko Suomeen.
– Niitä pitää kohdentaa koulutukseen ja osaamiseen, sillä näiden avulla Suomi on noussut ennenkin. Myös yritysten tekemän kehitystyön tukeminen ja arjen peruspalvelujen eli soten toimeenpanoa auttavat uudistukset ovat mukana.
Suomi tähtää hiilineutraaliksi maaksi. Paketista rahoitetaan myös ilmastomuutoksen vastaista työtä.
– On selvää, että päästöjä pitää vähentää reilulla tavalla. Yksittäinen ihminen, alue tai toimiala ei saa joutua kohtuuttomaan asemaan.
Kyse alueiden elinvoimasta
Saarikon mukaan korkeakoulut ovat tärkeä osa alueiden elinvoimaa.
– Koulutuksen lähtökohdaksi pitää ottaa alueellisuus ja eri puolilla maata sijaitsevien yritysten osaamisen tarpeet. Ei pidä myöskään unohtaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia kouluttautua asuinpaikasta riippumatta.
Hän on sitä mieltä, että jos paikkakunnalla on korkeakoulutusta, niin todennäköisesti se edesauttaa opiskelleen työllistymistä, jolloin hän voi rakentaa elinpiirinsä kotiseudulleen.
– Tiedämme, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on itsemääräämisoikeus, eli ne voivat itse määrittää, minne sijoittuvat. Poliittinen viestini kuitenkin on, että korkeakoulut ja uudet aloituspaikat nähtäisiin yhtenä alueen elinvoiman lisääjänä.
Suunnitelmat tehtäisiin yhdessä korkeakoulujen kanssa.
Hyviä esimerkkejä jo on
Hän tähdentää, että ehdotuksesta puhuttaessa on huomioitava, että ne vastaavat alueiden tarpeita.
– Hyvinä esimerkkejä ovat diplomi-insinöörikoulutuksen lisääminen Turussa ja psykologikoulutuksen aloittaminen Oulun yliopistossa.
Tavoite saavuttamatta
Suomessa on sitouduttu, että osaamisen tasoa nostetaan. Nyt ikäluokasta saa korkeakouluopetusta 42 prosenttia. Tavoite on, että luku olisi puolet.
– Mitä enemmän meillä on korkeakoulutettuja, sitä enemmän Suomella on pärjäämisen mahdollisuuksia.
Aloituspaikkoja tarvitaan lisää, jotta saadaan suma purettua. Meillä on edelleen osittain osaajista pulaa ja samaan aikaan hakijasumaa eli iso määrä hakijoita, joille ei riitä korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Innovaatioseteli hyvä keino
Ministeri nostaa toisena hankkeena esille tutkimus- ja kehittämisrahat.
– Tavoitteemme on, että myös ammattikorkeakoulut ja pienemmät yritykset tavoittavat tämän avun helpommin. Suurilla yrityksillä se on toiminut hyvin, ne ovat osanneet hyödyntää valtion tukia.
Konkreettinen keino on innovaatioseteli, jonka hyödyntämistä halutaan vahvistaa.
Innovaatioseteli on rahoituksen työkalu pienelle tai keskisuurelle yritykselle, joka haluaa vallata uudella palvelu- tai tuoteidealla markkinoita.
– Muutaman tuhannen euron satsaus kannattaa, sillä se kustantaa itsensä takaisin moninkertaisena.
Supernopeat yhteydet
Korona on vienyt suomalaiset etätyöhön. Keskustan hellimä monipaikkaisuuden teema on yksi kohde, joka kaipaa rahaa elvytyspaketista. Käytännön työkaluna tähän ovat verkkoyhteydet.
– Kriteerimme rahan käytölle on, että se vaikuttaa nopeasti, ja että se näkyy koko Suomessa lisäten eheyttä ja tunnetta, että kaikki ovat mukana koronasta toipumisessa. Siksi haluamme merkittävää panostusta siihen, että etätyö voi aidosti toimia. En puhu enää hyvistä verkkoyhteyksistä koko maahan, vaan huippunopeista yhteyksistä kaikille.
Keskusta ei ole vielä kysellyt, miten muut hallituskumppanit suhtautuvat puolueen ehdotuksiin. Saarikon mukaan aloituspaikkojen lisääminen merkitsee karkeasti arvioiden joidenkin kymmenien miljoonien euron lisäkustannusta.