Sähköauton latauspisteet kuuluvat työpaikoille ja taloyhtiöihin – hinta ei ole enää ylivertainen este puhtaammalle autoilulle

Kaasuauto on valmis ratkaisu käyttöön, kun halutaan puhtaampaa autoilua. Kuvan kaasuauto oli autokauppias Deniz Söderströmin huomassa Turun satamassa.
Kaasuauto on valmis ratkaisu käyttöön, kun halutaan puhtaampaa autoilua. Kuvan kaasuauto oli autokauppias Deniz Söderströmin huomassa Turun satamassa. Kuva: Jori Liimatainen

Vuosi sitten Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi 250 000 sähköautoa tai ladattavaa hybridiä ja 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Helmikuussa valmistuneen selvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa nykyisin olemassa olevilla toimilla.

Ilmastomielessä nämä ovat oikeastaan vielä vaatimattomia lukuja. Potentiaalia on paljon enempään. On luontevaa aloittaa kustannustehokkaista tapauksista.

Tarkastelimme vaihtoehtoja kehityksen nopeuttamiseksi mallintamalla autokannan muutoksia eri skenaarioissa. Ottamalla käyttöön edistämistoimia on mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita merkittävästi suurempi, vähintään kaksinkertainen sähköautojen ja ladattavien hybridien kanta vuoteen 2030 mennessä.

Saatavuus ja hankintahinta eivät tällä hetkellä estä kaasuauton hankkimista. Tärkeintä onkin jatkaa tankkausverkoston laajentamista.

Alueilla, joilla kaasua on saatavissa, kaasuauton hankintaa ei ole mitään syytä lykätä, sillä kaasuauto on valmis ratkaisu päästöjen kustannustehokkaaseen vähentämiseen. Tällä rintamalla myös tapahtuu. Viime vuonna Energiaviraston kanavoimista liikenteen infrastruktuurituen avustuksista 90 prosenttia kohdistui kaasutankkausasemiin.

Uutta kalustoa autoetu- ja yritysajoon

Tehokas tapa kasvattaa käytettyjen sähkö- ja kaasuautojen markkinaa olisi tukea yritysten autohankinnoissa vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, vaikkapa autoetuautojen verotusarvon kautta.

Sähköautojen lataamista työpaikoilla tulisi edistää ja mahdollistaa yhä useammalle sähköauton hankkiminen työmatka-ajoon. Vapaalla autoedulla hankittavissa ladattavissa hybrideissä on hyvä muistaa lataamiseen kannustaminen. Näissä autoissa kotilatausasema voisi olla laskettavissa auton vakiovarusteeksi.

Halvin ja mukavin tapa ladata oma sähköauto on kotona vaikka yön aikana.

Syksyllä 2018 Kiinteistöliiton korjausrakennusbarometrin kyselyssä viidesosa taloyhtiöistä ilmoitti suunnittelevansa latauspisteiden rakentamista vuosina 2018–2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää jo taloyhtiöille avustusta latauspisteiden edellyttämiin, kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin.

Sähköautojen markkinaosuuden kasvun suurimpia esteitä ovat autojen korkeat hankintahinnat, toistaiseksi kapea mallivalikoima ja kotilatauksen toteuttamisen haasteet taloyhtiöissä.

Vaikka täyssähköautojen mallivalikoima onkin vielä rajallinen, nykymalliston ominaisuudet sopisivat jo nyt useiden kotitalouksien käyttöön. Paljon ajaville ja ammattikäyttöön sähköauto voi olla taloudellisesti kilpailukykyinen. Viestintä ja markkinointi ovat tehokkaita keinoja edistää nykyisten sähköautomallien kysyntää. Vuoteen 2025 mennessä markkinoille odotetaan yli 200:aa uutta sähköautomallia.

Bussiliikenne ja julkishallinto malliksi

Samalla, kun keskustellaan sähköautojen hankinnan tuista ja verotuksen rakenteesta ja ennakoidaan sähköautojen hankintahinnan putoavan, on nähtävissä merkkejä siitä, että edes nykytilanteessa autoteollisuus ei pysty tuottamaan kysyntää vastaavaa määrää ajoneuvoja markkinoille. Jos sähköautojen tuotanto kehittyy pullonkaulaksi, ei edistämistoimien vaikuttavuus välttämättä yllä toivotulle tasolle.

Ilmastotavoitteista puhutaan paljon, mutta miten siirtyä puheista tekoihin?

Kaupunkiseuduilla julkinen sektori voi osoittautua lähivuosina tärkeäksi pelinavaajaksi liikenteen murroksessa. Kaupunkien bussiliikenteen sähköistyksen ratkaisut ovat jo pitkälti olemassa, ja pääkaupunkiseudun HSL suurimpana toimijana näyttää selvästi tietä tulevaan.

Nippu hyviä kysymyksiä ansaitsee tulla vastatuksi.

Milloin kaupunkikeskustoihin vaaditaan päästötön ja meluton jakeluliikenne? Millä perusteilla kaupungit, muut julkiset toimijat ja yritykset hankkivat ajoneuvo- ja kuljetuskalustonsa? Miten liikenteen resursseja voitaisiin parhaiten jakaa ja edistää yhteiskäyttöä? Kuinka nopeasti laaja sähköauton latausvalmius yleistyy uudis- ja korjausrakentamisessa?

Valtion osalta mittariksi sopii valmius ja halu latauslaitteiden toteuttamiseen julkishallinnon Senaatti-kiinteistöissä asioiville. On aika siirtyä visioista tekoihin, ratkaisuja kyllä löytyy.

Kirjoittaja on tutkimustiimin päällikkö teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä.