Sähkön siirtohinnoissa on yhä yli kaksinkertaisia eroja: hinnakkaimmin sähkö siirtyy Etelä-Savossa ja Jämsässä, halvimmin Rovaniemellä

Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty.
Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty. Kuva: Aapo Laakso / Arkisto

Asuinpaikka voi tulla kalliiksi sähkölaskussa, sillä sähkö siirtyy verkosta kuluttajalle yhä hyvin erilaisella hinnalla eri puolilla maata.

Kalleimman yhtiön hinta on lähes kaksi- ja puolikertainen halvimpaan yhtiöön verrattuna.

Energiaviraston tiedot kertovat, että hinnakkaimmin sähköä kotitalouksiin siirtävät yhtiöt löytyvät Etelä-Savosta ja Pirkanmaalta. Edullisin yhtiö puolestaan jakaa sähköä Lapissa.

Kallein hinta 15,33 senttiä

Tammikuun alun hintatietojen mukaan Suomen kallein sähkön siirtohinta on 15,33 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Tämän verran veloittaa kaksi yhtiötä: Etelä-Savossa jakeluvastuusta huolehtiva Järvi-Suomen Energia sekä Pirkanmaalla Jämsässä toimiva Kuoreveden Sähkö.

Lähes sama hinta on kolmeen maakuntaan verkkonsa ulottanut Savon Voima Verkko -yhtiöllä.

Neljänneksi kalleinta sähkön siirto on Kainuussa. Kajave Oy veloittaa siitä 14,63 senttiä kilowattitunnilta.

Seitsemän yhtiötä yli 13 sentin

Neljä hintavertailun yläpään yhtiötä erottuu selvästi, sillä viidenneksi sijoittuvan yhtiön (Parikkalan Valo) siirtohinta on lähes kymmenen prosenttia halvempi (13,63 snt/kWh) kuin Kainuussa.

Liittymämäärältään Suomen suurimpiin kuuluva siirtoyhtiö Caruna sijoittuu hintavertailussa kuudenneksi 13,55 sentin hinnallaan.

Yli 13 senttiä veloittaa myös Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkösiirto.

Halvin hinta alle 6,50 senttiä

Koko maassa verkkoyhtiöiden hintakeskiarvo on 9,78 senttiä kilowattitunnilta.

Maan huokein siirtohinta löytyy Lapista, sillä Rovaniemen Verkko veloittaa kilowattitunnilta 6,46 senttiä. Tämä on vain 42 prosenttia maan kalleimpien yhtiöiden hinnasta.

Alle seitsemän senttiä veloittavat myös Turku Energia Sähköverkot ja Tampereen Sähköverkko.

Energiaviraston keräämät hinnat koskevat 3x25 A sulakkeilla varustettua pientaloa, jonka keskimääräinen sähkön vuosikulutus on 5 000 kWh.

Muutama kova hinnannosto

Sähkönjakeluvastuusta huolehtii Suomessa 77 verkkoyhtiötä. Niistä 21 nosti siirtohintoja kuluneen vuoden aikana.

Lain salliman enimmäiskorotus on 15 prosenttia.

Suurimmat korotukset viime vuonna teki Outokummun Energia, joka korotti hintaa yli 14 prosenttia. Imatran Seudun Sähkönsiirto korotti hintoja noin 13 prosenttia.

Valkeakosken Energian ja Järvi-Suomen Energian hinnankorotus oli noin kahdeksan prosenttia. Muiden korotukset jäivät tätä pienemmiksi.

Miljoona paikkaa vielä vaatimusten tavoittamattomissa

Verkkoyhtiöiden kustannuksia on kasvattanut erityisesti sähkön toimitusvarmuuden parantaminen.

Linjastoja on uusittu ja uusitaan paremmin esimerkiksi myrskyjä kestäväksi. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa maakaapelointia.

Vuonna 2014 alkaneet, yhtiöitä koskevat lakisääteiset toimitusvarmuusvaatimukset astuvat voimaan asteittain vuoteen 2028 saakka.

Tuoreimman tiedon mukaan vaatimukset eivät ole vielä täyttyneet lähes miljoonassa sähkön käyttöpaikassa. Valtaosa niistä on kaava-alueiden ulkopuolella.

Kahdelle verkkoyhtiölle on myönnetty velvoitteiden täyttämiseen jatkoaikaa vuoteen 2032 ja kymmenelle yhtiölle peräti vuoteen 2036.

Ruotsissa tuottotasoa laskettiin poliittisella päätöksellä

Energiavirasto on arvioinut, että sähkön jakeluverkko edellyttää lähes kymmenen miljardin euron investointeja vuosien 2014-2036 välillä.

Toimitusvarmuuden parantamisen osuus on tästä noin kolmannes.

Investointitarpeella ei kuitenkaan voi perustella siirtohintojen korotuksia rajattomasti. Koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, energiavirasto valvoo jakeluyhtiöiden tuottotasoa.

Tuottotaso on viime vuosina laskenut vajaan puolen prosenttiyksikön tahtia, ja on nyt noin kuusi prosenttia. Virasto odottaa laskun jatkuvan juuri alkaneen nelivuotiskauden aikana edelleen.

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmen mukaan tuottotaso on Suomessa kohtuullinen.

– Huomionarvoista on, että Ruotsissa laskettiin tuottotasoa poliittisella päätöksellä alle neljään prosenttiin valvontajaksolle 2020-2023, hän kertoo.

Edellisellä nelivuotiskaudella taso oli Ruotsissa yli kahdeksan prosenttia.

Juttua on muokattu 16.1. klo 16.15. Jutussa on täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan Turku Energia Sähköverkjojen ja Tampereen Sähköverkojen perimistä siirtohinnoista. Yhtiöt perivät sähkönsiirrosta alle seitsemän senttiä kilowattitunnilta.

Oikaisu 15.1. klo 18:15: Korjattu hinnankorotuksia koskevia tietoja. Alkuperäisen jutun mukaan eniten siirtohintaa olisi nostanut Kauhavalla toimiva Jylhän Sähköosuuskunta. Sen hintoja oli kuitenkin tulkittu energiavirastossa virheellisesti, ja todellisuudessa osuuskunta ei nostanut hintoja viime vuoden aikana lainkaan. Myös Valkeakosken Energian korotus oli tulkittu virastossa väärin. Korotus ei ollut 13 vaan kahdeksan prosenttia.