Selvitys varoitti ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikoksista jo vuonna 2016 – korkeampi riski myös uhriksi joutumisessa

Maahanmuuton turvallisuusuhkia selvittänyt tutkimus nimesi väkivaltaisuudet vastaanottokeskuksissa yhdeksi uhaksi. Arkistokuva Liinaharjan vastaanottokeskuksesta.
Maahanmuuton turvallisuusuhkia selvittänyt tutkimus nimesi väkivaltaisuudet vastaanottokeskuksissa yhdeksi uhaksi. Arkistokuva Liinaharjan vastaanottokeskuksesta. Kuva: Kari Mankonen

Ulkomaalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset ja seksuaalinen ahdistelu nostettiin yhdeksi maahanmuuttoon liittyväksi uhaksi tutkimuksessa, joka julkaistiin vuoden 2016 alkupuolella.

Maahanmuuton turvallisuusvaikutuksia selvittäneen tutkimuksen on tilannut hallitus ja sen on tehnyt Poliisiammattikorkeakoulu.

Seksuaalirikosten uhka on tutkimuksen kolmiportaisessa riskiluokituksessa ylimmällä riskitasolla.

Hallituksen tilaamassa ja poliisiammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa huomautetaan, että ulkomaalaistaustaiset ovat selvästi yliedustettuina seksuaalisen väkivallan tekijöinä.

Ulkomaalaistaustaiset korostuvat selvästi myös seksuaalirikosten uhreina.

Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on koko väestöön verrattuna lähes kaksinkertainen riski joutua raiskatuksi.

Maahanmuuttajapojista taas lähes joka kolmas on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi. Maahanmuuttajatytöillä vastaava luku on hieman pienempi.

Ulkomaalaistaustaisilla naisilla on kantasuomalaisiin verrattuna myös kaksinkertainen riski joutua henkirikoksen uhriksi.

Korkeimman uhkaluokituksen riskiksi selvityksessä on esitetty myös turvallisuusongelmia turvapaikanhakijoiden asumisyksiköissä.

Niissä turvallisuusuhkia ovat muun muassa asukkaiden väliset väkivalta-, omaisuus- ja seksuaalirikokset sekä ulkopuolisten tekemät tuhopolttoyritykset.

Selvitys on tehty vuoden 2015 jälkeen, jolloin Suomeen tuli ennätysmäärä eli yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

Epäonnistunut kotouttaminen aiheuttaa rikollisuutta

Tutkimuksen tekijät kritisoivat silloisia kotouttamistoimia, joita kuvataan tutkimuksessa kokeiluiksi, joilla ei saavuteta kestäviä vaikutuksia.

He penäävät poliitikoilta ongelmiin pitkäaikaisia ratkaisuja.

Epäonnistunut kotouttaminen yhdessä huono-osaisuuden kasautumisen kanssa, on tutkimuksen mukaan merkittävimpiä syitä ulkomaisten lähtemisessä rikolliselle tielle.

Tähän vaikuttaa selvityksen mukaan erityisesti työelämän ulkopuolelle jääminen.

Toinen keskeinen rikollisuuden syy on tutkimuksen mukaan asuinalueiden eriytyminen, ja huono-osaisuuden keskittyminen alueille, joissa asuu paljon ulkomaalaistaustaisia.

Lisäksi syynä ovat tutkimuksen mukaan lähtömaiden kulttuuriset tekijät kuten patriarkaalinen yhteiskunta ja maahanmuuttajien traumatisoituminen sodissa ja konflikteissa.

Osa tutkimuksen kolmiportaisessa riskiluokituksessa korkeimmalla uhkatasolle luokitelluista riskeistä on sellaisia, jotka vaikuttavat ulkomaalaistaustaisten hyvinvointiin ja elintasoon.

Näillä tekijöillä on tutkimuksen mukaan vaikutus myös muuhun yhteiskuntaan.

Näihin riskeihin kuuluvat muun muassa ulkomaalaistaustaisten köyhyys, työelämän ulkopuolelle jääminen, matala koulutustaso ja heikko koulumenestys.

Riski työelämän ulkopuolelle jäämisessä on erityisen korkea pakolaistaustaisilla naisilla.

Myös maahanmuuttajataustaisen lasten ja nuorten "ongelmakäyttäytymistä" pidetään tutkimuksessa ylimmän tason riskinä.

Erityisesti maahanmuuttajapojat lintsaavat muita useammin koulusta, kokeilevat huumeita ja joutuvat useammin koulukiusaamisen uhriksi.

Rasistiset viharikokset ovat yleistyneet

Maahanmuutto lisää tutkimuksen mukaan myös rasististen viharikosten uhkaa.

Ne on luokiteltu selvityksessä niin ikään korkeimpaan riskiluokkaan.

Maahanmuuttajiin kohdistuva rasistinen väkivalta lisääntyi tutkimuksen selvästi vuonna 2015.

Ilmiö koskettaa myös niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia eli henkilöitä, joiden vanhemmat tai toinen vanhemmista on maahanmuuttaja.

Ulkomaalaistaustaisia käytetään kantasuomalaisia useammin myös hyväksi järjestäytyneessä rikollisuudessa, tutkimuksessa kerrotaan.

Maahanmuuttajia värvätään esimerkiksi huumerikosten tekijöiksi.

Maahanmuutto ja turvallisuus

Vuonna 2016 julkaistu tutkimus selvitti maahanmuuttoon aiheuttamia turvallisuusuhkia.

Tutkimusraportti on nimetty seuraavasti: Maahanmuutto & turvallisuus – arvioita nykytilasta ja ennusteita tulevaisuudelle.

Valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen on tehnyt yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa Tilastokeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sen tarkoitus oli auttaa viranomaisia kehittämään kotouttaumista ja ennaltaehkäisevää toimintaa.

Hallitus tilasi selvityksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan, jonka se laati joulukuussa 2015.

Selvityksen aineistona on ollut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen UTH-tutkimus, Kouluterveyskysely, Lapsiuhritutkimus, tasa-arvobarometri, rikosuhritutkimus, Tilastokeskuksen aineistot, asiantuntijahaastattelut, ulkomaiset tutkimukset ja vertailut muihin Pohjoismaihin.

Vuonna 2017 laaditussa Sisäisen turvallisuuden strategiassa maahanmuuttoa käsiteltiin yhtenä seitsemästä muutosvoimasta, jotka vaikuttavat Suomen turvallisuusympäristöön.