Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa esitetään ministeriölle mahdollisuutta puuttua hyvinvointialueiden sote-tietojärjestelmän hankintasuunnitelmiin, kertoo Minna Saario.
Hän on johtaja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) digitalisaation ja tiedonhallinnan yksikössä.
Sote-uudistus on yksi suurimmista poliittisista hankkeista tänä keväänä. Laki yritetään saada eduskunnan täysistuntoon äänestettäväksi viimeistään kesäkuussa.
Saarion mukaan STM voisi pysäyttää tai estää sote-tietojärjestelmän hankinnan siinä tapauksessa, että se esimerkiksi vaarantaisi tietoturvaa tai ei olisi sovitettavissa kansalliseen tietojärjestelmäarkkitehtuuriin kuten Kanta-palveluun.
– Kyseessä on varsin teoreettinen mahdollisuus, mutta tällainen varmistusmahdollisuus, niin kutsuttu perälauta haluttiin lakiesitykseen tehdä, sanoo Saario.
Kysymys tietoturvan tärkeydestä nousi esiin psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron yhteydessä. Potilastiedoista voivat hakkerien lisäksi olla kiinnostuneet Suomelle vihamieliset tahot, jopa vieraat valtiot. Tämä on yhtenä perusteena valtion puuttumismahdollisuudelle esityksessä.
Valtioneuvosto hyväksyy hyvinvointialueen rahoituksen kokonaisuutena, mihin sisältyvät tietojärjestelmähankinnat.
Esimerkiksi Apotin toimittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin amerikkalainen Epic Systems. Neljän sairaanhoitopiirin Aster-järjestelmän puolestaan valmistaa amerikkalainen Cerner.
It-uudistuksille tarvetta
Tietojärjestelmäuudistukset ovat sinänsä jopa toivottuja.
Suomessa on parhaillaan noin 170 sote-palveluiden järjestäjää, joilla useimmilla on omat tietojärjestelmänsä. Joukossa on kuntia ja kuntayhtymiä. Monella on omat ajanvarausjärjestelmänsä vielä erikseen terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja hammashuollossa.
– Toiminnot ovat olleet aikoinaan erikseen. Ohjelmistotoimittajat ovat sitten järjestelmiä tilauksesta tehneet, sanoo Saario.
Sote-uudistuksen on tarkoitus yhdistää hajanaisia tietojärjestelmiä ainakin jokaisen syntyvän 22 hyvinvointialueen sisällä.
– Laissa ei ole velvoitetta vähentää tietojärjestelmiä. Päätökset niistä perustuvat järjestäjien itsehallintoon, sanoo Saario.
Kuitenkin kaikkien suomalaisten tietojärjestelmien pitää olla yhteensopiva Kanta-palvelun kanssa ja täyttää kriteerit esimerkiksi tietoturvallisuudesta.
– Kansallinen lainsäädäntö koskee tietojen sisältöä. Siitä säädämme, mutta emme siitä, millä tietojärjestelmillä tiedot tulevat Kantaan.
Mahdolliset säästöt kaukana
Ministeriö kuitenkin arvioi, että toiminnan järkevän suunnittelun vuoksi ja kuluja säästääkseen hyvinvointialueet vähentävät päällekkäisiä tietojärjestelmiä.
Uudistustyön aikana kulut hetkellisesti nousevat, koska projektit vievät rahaa ja vanhoja tietojärjestelmiä on käytettävä siihen asti, kun muutos on valmis.
Lakiluonnoksen liitteessä arvioidaan, että jos osa asioinnista muuttuu sähköiseksi, voisi säästöjä tulla vuosittain joitakin satoja miljoonia euroja. Arvio on kuitenkin epävarma. Sote-tietojärjestelmien vuosikulut ovat nykyisin noin 600 miljoonaa euroa.
Digitaalisten järjestelmien uudistaminen puolestaan maksaa arviolta 2–3 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.
Hyvänä esimerkkinä usean eri kunnan ja kuntayhtymän tietojärjestelmästä Saario pitää koronaviruksen aikana tutuksi tullutta DigiFinlandin Omaolo-palvelua, joka kattaa jo noin 3,7 miljoonaa suomalaista.
Soten muuttuvat tietojärjestelmät
Apotti korvaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella useimmat aiemmin käytössä olleet tietojärjestelmät 2021 aikana.
Vaasan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien alueelle on tulossa yhteinen Aster-tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön 2023–2025.
Useimmat muut sairaanhoitopiirit ovat mukana Una-yhtiössä, joka tähtää tietojärjestelmien yhtenäistämiseen.
Merkittäviä kotimaisia sote-järjestelmien toimittajia Suomessa ovat TietoEvry, CGI Finland ja Esko Systems.
TietoEvryn järjestelmiä ovat Lifecare ja Effica. Effica on poistumassa ja sitä päivitetään Lifecareksi.
CGI Finland on päivittämässä hajanaisia järjestelmiään yhdeksi Omni360-järjestelmäksi.
Lähde: Asiakas ja potilastietojärjestelmien tilannekuva ja sen analyysi 2020, Kuntaliitto