Suomeen koulutetaan ennätysmäärä uusia lähihoitajia, jotka erikoistuvat vanhustyöhön – Löytyykö heitä isoja kolhuja saaneelle alalle?

Hoitoala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi. Koulutuksen järjestäjillä on kova tehtävä houkutella runsaasti uusia ihmisiä opiskelemaan vanhustyötä.
Hoitoala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi. Koulutuksen järjestäjillä on kova tehtävä houkutella runsaasti uusia ihmisiä opiskelemaan vanhustyötä. Kuva: Tomi Glad

Lähihoitajien koulutusta lisätään koko maassa voimakkaasti, ja koulutus painottuu ikääntyvien hoitoon ja kuntoutukseen hoitajamitoituksen vuoksi. Vuoteen 2024 mennessä eri puolilla Suomea koulutetaan noin 5 000 uutta lähihoitajaa. Koulutuksen erityispainotuksena on ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen.

Opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että vuoden 2021 suoritepäätöksellä lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen on mahdollista hallituksen talousarvioesityksen mukaan jakaa noin 2 700 opiskelijavuotta.

Hänen mukaansa ammatillisessa koulutuksessa ei ole viime vuosina lisätty yhden alan koulutustarjontaa näin voimakkaasti kuin nyt tapahtuu. Vanhuspalveluissa työskentelevistä hoitajista noin 80 prosenttia on lähihoitajia.

Yksi avainkysymys on, saadaanko tällä koulutusmäärän lisäyksellä riittävästi lisää uusia hoitajia vanhustenhoitoon. Vuosittain uusia lähihoitajia valmistuu tällä hetkellä 10 500 – 11 000.

Mårtensson oli mukana valmistelemassa ikäihmisten hoitajamitoituksen lainsäädäntöä, ja hänen mukaansa silloin laskelmat näyttivät, että 5 000 uutta lähihoitajaa riittäisi.

Kymmenien miljoonien eurojen panostus

Toinen iso kysymys kuuluu, miten ihmisiä saadaan hakeutumaan koulutukseen. Ala on kokenut takaiskuja muun muassa hoivakodeissa alkuvuonna 2019 ilmenneiden laiminlyöntien vuoksi.

– Koulutuksen järjestäjien hakemuksissa näkyi hyvin se, että ne tekevät kovasti työtä ja markkinointia, jotta ala on houkutteleva, Mårtensson toteaa.

– Määrät ovat kuitenkin niin suuria, että ei se helppoa tule olemaan. Hakijoita täytyy kuitenkin yrittää löytää kaikin tavoin.

Ministeriö seuraa, että järjestäjät todella suuntaavat koulutusta siihen, mihin rahoitus on kohdennettu.

Koulutukseen tarvittavat määrärahalisäykset sisältyvät vuosia 2021–24 koskevaan kehyspäätökseen. 27 miljoonaa euroa lisättiin ensi vuodelle hallituksen talousarvioesitykseen. Lisäksi kuluvalle vuodelle tarkoitukseen kohdennettiin 16,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta neljännessä lisätalousarviossa.

Aikuisopiskelijat potentiaalisia hakijoita, nuorten määrä vähenee

Muutama viikko sitten ammatillisen koulutuksen järjestäjille jaettiin jo lähes 1 700 uutta "opiskelijavuotta".

Opiskelijavuosi on ammatillisen koulutuksen rahoituksessa käytettävä suorite. Se voi sisältää usean opiskelijan opintoja. Ammattikoulussa opiskelun voi aloittaa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden, vaikka nuorista valtaosa tulee valituksi koulutukseen yhteishaussa.

Osa uusista opiskelijoista voi olla jo suorittanut lähihoitajakoulutuksen ja suuntautunut muuhun. Nyt voi täydentää osaamista nopeastikin. Opiskelijoita havitellaan erityisesti aikuisväestöstä. Aikuisista voi löytyä nyt koronakriisin vuoksi alan vaihtajia.

– Aikuisopiskelijat ovat potentiaalisia hakijoita, koska nuorten määrä vähenee eivätkä nuoret ole kovin kiinnostuneita vanhustyöstä. Toki nuoria on saatu yhteishaussa vielä mukavasti, mutta ikäluokka pienenee koko ajan.

Sairaanhoitajakoulutusta laajennetaan myös osana hoitajamitoitusta. Opetusneuvos Sanna Hirsivaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että määrät ovat kasvaneet jo tänä syksynä.

Ammattikorkeakouluihin eri puolilla maata sairaanhoitajan tutkintoon johtavaan koulutukseen on tullut noin 1 000 paikkaa lisää. Lisäykset toteutetaan vuosina 2020–2022, ja koulut päättävät itse aloittajamääristä.

Muitakin sote-alan ammattilaisia koulutetaan lisää. Esimerkiksi terveydenhoitajien tutkintoja tulee noin 50 lisää ja ensihoitajien noin 70.

Soveltuvuuskokeita entistä enemmän

Yhä useampi koulu on järjestämässä lähihoitajaksi haluaville soveltuvuuskokeita. Pakkoa niiden järjestämiseen ei ole.

Kun vuonna 2018 kokeita järjestettiin 30 hakukohteessa, vuonna 2019 lukumäärä oli jo 95. Yhdessä oppilaitoksessa voi olla useampi hakukohde.

Osuus on yhä kasvussa. Ensi kevään yhteishaun koulutustarjonnan tallennus on kesken, mutta tähän mennessä on tallennettu jo 115 hakukohteeseen koe, asiantuntija Satu Hornborg Opetushallituksesta kertoo.

Kokeita pitävien osuus on ensi vuonna jo noin 71 prosenttia, koska nyt on julkaistu 163 sote-alan hakukohdetta kevään 2021 yhteishakuun.

Jo 2019 kokeita järjestettiin enemmän, kun uuden valintaperusteasetuksen mukaan opiskelija voidaan karsia pois esim. potilasturvallisuuden vuoksi. Asetuksen taustalla oli mm. kohu vanhustenhoidon laiminlyönneistä.

Tänä keväänä kokeita jätettiin pitämättä koronan vuoksi.