Suomen raidehankkeille 58,3 miljoonaa euroa EU-rahaa – Rahaa saivat muun muassa Turun tunnin juna, Pasila–Riihimäki-rata ja liikenteen kehittäminen Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan nyt rahoitusta saaneet raidehankkeet ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan nyt rahoitusta saaneet raidehankkeet ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan. Kuva: Tomi Vuokola

Viidelle Suomen raidehankkeelle myönnettiin EU-rahoitusta 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila–Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen ja Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta -raideliikenteen kehittäminen.

Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.

Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneohjelman (CEF) komitea päätti tukien myöntämisestä torstaina. Euroopan komissio myönsi rahoitusta yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa.

– Olen erittäin tyytyväinen Suomen pottiin, joka on yksi kaikkien aikojen suurimmista CEF-rahoitushauissa saamistamme. Hankkeet eri puolilla Suomea ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan, sanoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) tiedotteessa.

Harakan mukaan rahoitusta saaneet hankkeet alkavat jo elokuussa.

Euroopan komission rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja valtio on sitoutunut päätöksillään rahoittamaan kaikkia tuen saaneita raidehankkeita.

Espoo–Salo-oikorata lyhentää rataa Helsingistä Turkuun

Raideliikenteen kehittämiseen Helsingin ja Turun välillä myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa. Suunnitteluhankkeen kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa. Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa Euroopan laajuisen liikenneverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta käytetään Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun, joka lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa.

Helsingin ja Turun välisen nopean kaukoliikenteen lisäksi se mahdollistaa lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen, Lohjan ja Vihdin suuntaan. Lisäksi suunnitellaan Salo–Turku-kaksoisraidetta, joka mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä. Turun tunnin junan suunnittelua tulee edistämään hankeyhtiö. Valtioneuvosta valtuutti kesäkuussa Turun tunnin junan ja Suomi-rata-hankeyhtiön perustamisen.

Pääradalle ei rahaa

Suomi-rata jäi ilman CEF-rahoitusta tällä hakukierroksella. Se ei vaikuta rataosuuden suunnittelun etenemiseen. Haettu tuki koski pientä osaa suunnittelun kokonaisuudesta, ja perustettava hankeyhtiö osallistuu aktiivisesti tuleviin rahoitushakuihin.

Kansanedustaja, Tampereen entinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) on pettynyt, että päärata on jäämässä liikennehankkeiden EU-rahoituksen ulkopuolelle. Helsingistä Tampereelle välisen Suomi-radan suunnitteluun haettiin EU-tukea yhteensä 11,7 miljoonaa euroa.

– Päärata palvelee yli puolta Suomea. Sillä on valtava merkitys koko Suomen liikkumiselle, ilmastotavoitteille ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Helsingin ja Tampereen välinen rataosuus on Suomen liikennöidyin. Hallituksella on nyt peiliin katsomisen paikka. Tekikö Suomi kaikkensa saadakseen rahaa pääradan suunnitteluun, Ikonen kysyi.

Myös Vantaan ratikka jäi ilman rahoitusta. Vantaan ratikan suunnittelun kustannusten jaosta on sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen neuvottelutuloksessa kesäkuussa, eikä EU-rahoituksesta jääminen vaikuta siihen.

Pasilan ja Riihimäen välin kehittäminen parantaa Helsinki–Tampere-yhteyttä

Raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä myönnettiin 6,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen on edellytys Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden parantamiselle. Helsingin seudun ja valtion neuvottelussa sovittiin Pasilan ja Riihimäen välisen radan toisen vaiheen toteuttamisesta.

Myös Espoon kaupunkiradan toteuttamisesta ja kustannusjaosta on sovittu Helsingin seudun ja valtion neuvotteluissa, jonka mukaan sekä valtion että kuntien rahoitusosuus hankkeen toteuttamiskustannuksista on 50 prosenttia.

Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun myönnettiin 11 miljoonaa euroa eli puolet kokonaisbudjetista. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.

Henkilöjunaliikenne Suomesta Ruotsiin tulee mahdolliseksi

Raideliikenteen kehittämiseen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 miljoonaa euroa. Alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri Oulusta Luulajaan.

Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten tehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä ja mahdollistaa henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä.

Naantalin ja Helsingin satamille rahaa

Helsingin satama ja Naantalin satama hakivat rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa 12,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin satamien energiatehokkuuden parantamiseen, automaattiseen alusten kiinnitysjärjestelmään, maasähköön, alusten lastaus- ja purkuramppien muutoksiin ja ilman ajoneuvoa matkustavien henkilöiden kuljettamiseen maista alukseen.

Muutoksilla alusten aiheuttamat päästöt ilmaan vähenevät satamassa ja lastaus- ja purkuajat lyhenevät. Euroopan laajuisen liikenneverkon satamilla on oltava maasähkö käytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnitteluun myönnettiin 1,7 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa. Rataosuus on merkittävä Kouvolan ja Kotkan ja Haminan satamien välinen tavaraliikenteen väylä Skandinavia–Välimeri-käytävällä. Ratakapasiteetin käyttöaste on korkea, eikä nykyinen infrastruktuuri mahdollista merkittävää junaliikenteen kasvua.