Suomessa koronaviruksen leviämistä hidastavat viranomaisten ja sairaaloiden hyvät varautumisjärjestelmät infektiotauteja vastaan.
Valmiilla varautumisjärjestelmillä oli merkittävä rooli siinä, ettei koronavirus lähtenyt leviämään Suomessa jo tammikuussa, jolloin maassa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta.
– Meillä on niin hiottu järjestelmä, jota ei ole rakennettu vain koronavirusta varten, vaan se on rakennettu kaikkia infektiota varten. Pyrkimys on se, että tunnistamme tällaiset potentiaaliset riskit nopeasti, Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.
Lapissa matkustanut kiinalaisturisti hakeutui hengitystieinfektio-oireiden vuoksi hoidettavaksi Inarin terveyskeskukseen tammikuun lopussa.
Henkilö siirrettiin pian Lapin keskussairaalaan, jossa hänet laitettiin eritykseen ja otettiin koronavirusnäytteet.
Kiinan Wuhanista kotoisin olevan turistin tulokset olivat positiivisia. Tämän jälkeen tuli kiire tavoittaa kaikki virukselle mahdollisesti altistuneet henkilöt.
– Ensimmäinen kriteeri on se, että kaksi päivää ennen oireiden alkua katsotaan altistusajaksi. Sitten pyrimme käymään tunti tunnilta läpi sen, missä potilas on ollut ja liikkunut. Kun tunnistamme ne, joiden kanssa henkilö on ollut tekemisissä, aletaan selvittää karanteenia tai odotetaan 14 vuorokautta, tuleeko oireita vai ei, Broas sanoo.
Inarissa alkuvuonna koronavirukselle altistuneista tavoitettiin neljää henkilöä lukuun ottamatta kaikki.
– Matkailualueilla on se ongelma, ettemme aina tiedä keitä matkailijat ovat. Yhteistä aikaa on voitu viettää ruokailun yhteydessä tai safarissa. Tässä meidän tapauksessamme neljä henkilöä jäi tunnistamatta, kun heistä ei tiedetty kuin nimimerkki tai emme tavoittaneet heitä muutoin, Broas sanoo.
Olennaisinta on nopeus
Virukselle mahdollisesti altistuneet on saatava nopeasti kiinni ja heille on kerrottava, miten toimia, jos epäilee sairastuneensa.
Lapin alueella olennaista on sekin, että matkanjärjestäjät osaavat ohjata matkailijat nopeasti jatkohoitoon, jos he sairastuvat matkan aikana.
– Lappiin tulee nyt kevätkaudella paljon turisteja muun muassa Italiasta ja Etelä-Koreasta. On siis tärkeää, että matkanjärjestäjät tietävät määritelmät, milloin heidät pitää ohjata jatkohoitoon.
Broas korostaa myös sitä, että vaikka sairaaloiden ja terveysviranomaisten varautumisjärjestelmät olisivat miten toimivat ja viilatut, sataprosenttisesti viruksen leviämistä ei voi estää.
– Millään keinoilla ei voida päästä 100-prosenttiseen suojaan, mutta mahdollisimman lähelle sitä päästään. Olennaista on löytää mahdollisimman nopeasti ihmiset, joilla tämä riski on. Jos epäilyt osoittautuvat positiivisiksi, muut altistukset on selvitettävä nopeasti, Broas sanoo.
Uusin epäily Jyväskylässä
Keski-Suomen keskussairaala kertoi keskiviikkona tutkivansa mahdollista koronavirusepäilyä. Sairaalaan hakeutunut henkilö oli kärsinyt hengitystieinfektioista, ja hänestä on otettu koronavirusnäytteet. Lopulliset tulokset näytteistä saadaan torstaiaamuna, jolloin varmistuu se, oliko kyseessä aito tartunta vai pelkkä epäily.
Ensimmäinen epäily koronavirustartunnasta tuli esille eilen tiistaina.
Sairaalahoitoon hakeutunut henkilö matkusti junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Jyväskylään. VR:n mukaan henkilö kertoi virukseen viittaavista oireistaan itse.
– Vaunuissa, joissa kyseinen henkilö on matkustanut, on varotoimenpiteenä tehty ylimääräinen tehosiivous, kertoo VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen.
Tuominen korostaa, että kyse on vasta tartuntaepäilystä. Junissa on näinä viikkoina ruuhkaa hiihtolomien vuoksi. Tuomisen mukaan junissa uskaltaa matkustaa turvallisin mielin.
– Kaukojuniin on varattu hengityssuojaimia ja suojakäsineitä tartuntaepäilyjen varalta. Hyvä käsihygienia on paras tapa suojautua virukselta, Tuominen muistuttaa.
Finavia selvittää matkustajan kulkureittiä
Finavia selvittää parhaillaan koronavirusepäilyn vuoksi sairaalahoitoon hakeutuneen henkilön matkareittiä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.
Finavian viestintäpäällikön mukaan tällä hetkellä varmistetaan sitä, onko henkilö liikkunut Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta vai onko hän vain ajanut junalla aseman kautta.
– Me selvitämme parhaillaan, mitä reittiä pitkin matkustaja on liikkunut. Reitin selvittäminen ottaa oman aikansa, Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla sanoo.
Mikäli matkustaja on kulkenut lentoaseman kautta, varautumistoimenpiteet aloitetaan heti. Tässä vaiheessa keskustellaan myös terveysviranomaisten kanssa, mitä heidän mielestään lentoasemalla pitäisi tehdä.
– Jos tällainen tautiepäily tulee, ryhdymme välittömästi toimiin. Olemme tehostaneet lentokentän siivousta jo silloin, kun ensimmäiset tiedot koronaviruksesta tulivat. Meillä on täydet valmiudet tällaisten tilanteiden varalle, Kåla sanoo.