Syntyvyyden merkittäväkään kasvu ei vähentäisi väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia – työperäinen maahanmuutto on nopeampi keino kohentaa julkista taloutta

Syntyvyyden toivotaan kasvavan, mutta julkisen talouden lyhyen aikavälin kohentajaksi siitä ei ole.
Syntyvyyden toivotaan kasvavan, mutta julkisen talouden lyhyen aikavälin kohentajaksi siitä ei ole. Kuva: Miisa Kaartinen / Arkisto

Suomen julkisen talouden näkymät eivät ole hääppöiset. Kasvava velkaantuminen luo uusia riskejä, ja väestön ikääntyminen vaikuttaa negatiivisesti kahdella tavalla.

Yhtäällä vanhusväestön määrän kasvu lisää yhteiskunnan terveyskuluja, hoivakustannuksia ja eläkemenoja. Toisaalla työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Se vaikuttaa suoraan verotuloihin.

Asetelma korostuu valtiovarainministeriön tänään kello 10 julkaisemassa raportissa Suomen julkisen talouden kestävyys. Se tarkastelee aihetta laajasti eri näkökulmista lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Vanhushuoltosuhde heikkenee

Fokuksessa on kestävyysvaje. Se tarkoittaa julkisen talouden tulojen ja menojen eroa.

Valtiovarainministeriön oman määritelmän mukaan kestävyysvaje syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Vaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulisi sopeuttaa, jotta julkinen talous olisi pitkän aikavälin tasapainossa ilman, että tulevaisuudessa veroastetta nostetaan, palveluita heikennetään tai velkaantumista kasvatetaan.

Tuore raportti ei ota kantaa keinoihin, joilla vajetta voitaisiin Suomessa pienentää.

Katsauksen laadinnassa tehdyt väestötarkastelut kuitenkin osoittavat, että edes syntyvyyden merkittävä kasvu ei riittäisi estämään vanhushuoltosuhteen heikkenemistä.

Lisääntyvällä työperäisellä maahanmuutolla todetaan sen sijaan olevan tietyin edellytyksin nopeampia ja suotuisampia vaikutuksia pitkän aikavälin kestävyyteen. Pysyvästi korkeampi maahanmuutto vahvistaa julkista taloutta kunhan maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyystaso ja palkkarakenne eivät olennaisesti poikkea kantaväestön tasoista.

Kestävyysvaje pieneni

Sinänsä myönteistä on, että Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on nyt jonkin verran aikaisempaa pienempi. Se on 4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rahassa se tarkoittaa noin 10 miljardia euroa vuoden 2024 tasolla.

Vielä viime syksynä valtiovarainministeriö arvioi vastaavan vajeen olevan runsaat 4,5 prosenttia.

Osittain arvion pieneneminen johtuu laskelmiin tehdyistä päivityksistä ja tarkennuksista. Laskennassa on otettu käyttöön uusia työkaluja ja mallinnustapoja.

Kasvava velka lisää riskejä

Raportin mukaan Suomen julkisen talouden velkasuhde kasvaa koronaviruspandemian myötä muutamassa vuodessa lähes 80 prosenttiin. Lisäksi velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun loppuun mennessä edellyttää arviolta 5 miljardin euron sopeutusta.

Velanhallinnassa auttaa julkisen velan matala korko, mutta sekin on kaksiteräinen miekka.

Matalan koron myötä työeläkerahastojen tuotot ovat laskeneet, mikä on heikentänyt julkista taloutta kokonaisuutena. Lisäksi valtio ja paikallishallinto ovat niin syvästi alijäämäisiä, että velkasuhde kasvaa matalista koroista huolimatta.