Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi tiistaina raporttinsa hallituksen talouspolitiikasta. Hallituksen vastaus koronan aiheuttamaan talouskriisiin on ollut neuvoston mielestä suurelta osin tarkoituksenmukainen. Myös tälle vuodelle päätetyt talouden tukitoimet ovat olleet tilanteeseen sopivia.
Neuvosto on kuitenkin huolestunut useita vuosia jatkuneesta julkisen talouden rakenteellisesta alijäämäisyydestä, julkisen velan nopeasta kasvusta sekä paikallishallinnon kasvaneesta velasta.
Vaikka kuluva vuosi ei vielä ole sopiva julkisen talouden sopeutukselle, sopeutustoimien suunnittelu olisi aloitettava pikimmiten. Suunnitelman aikatauluineen pitäisi olla valmis vaalikauden lopulla.
Arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen arvioi, että sopeutustoimet olisi tarkoituksenmukaista aloittaa tämän hallituskauden lopussa, jos talous normalisoituu pandemian jälkeen vuonna 2022.
Sopeutustoimista pitäisi neuvoston mielestä keskustella ja päättää parlamentaarisissa neuvotteluissa, jotta ne toimisivat ankkurina myös tuleville hallituksille.
Talouden sopeutustoimilla tarkoitetaan menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Ilman niitä ei Vilmusen mukaan selvitä.
Tavoitteet viestittävä selkeämmin
Koronakriisi osoitti, että talouden tukitoimet ovat ratkaisevan tärkeitä. Neuvoston mielestä on välttämätöntä, että liikkumavaraa on valmiina myös tulevien kriisien yhteydessä.
Hallituksen laatima julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen tiekartta on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei nimeä varsinaisia toimenpiteitä. Tarkemman suunnitelman viivästyminen voi vaarantaa julkisen talouden kehitysnäkymät.
Hallituksen tulisi myös kommunikoida vallitsevat julkiselle taloudelle ja työllisyydelle asettamansa tavoitteet selkeämmin, neuvosto toteaa.
Hallituksen viime syksyn budjettiriihessä linjaaman tiekartan tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velkasuhde vuosikymmenen loppuun mennessä. Se edellyttää silloisen tiedon mukaan julkisen talouden vahvistamista yhteensä 5 miljardilla eurolla.
Työllisyysarviot yksipuolisia
Hallituksen tekemät työllisyystoimet lisäävät pitkällä tähtäyksellä työllisyyttä. Työllisyysarviointiin olisi arviointineuvoston mielestä kuitenkin sisällytettävä myös sellaiset toimenpiteet, jotka johtavat kielteisiin työllisyysvaikutuksiin.
– Työttömyysturvan kattavuuden laajentaminen ja tasojen korotus on ollut ymmärrettävää kriisin aikana. Tällaiset toimenpiteet on tarkoitettu väliaikaiseksi ja niistä pitää päästä eroon, kun talous toivon mukaan normalisoituu, Vilmunen sanoi.
Hallitus päätti viime syksynä lykätä työllisyystoimien toimeenpanokauden 2020-luvun loppuun saakka. Neuvoston puheenjohtaja Vilmunen ei henkilökohtaisesti katsonut sitä hyvällä.
– Mielestäni toimenpiteitä pitäisi aikaistaa.
Hallituksen työllisyystavoitteen toteuttamiseksi tarvitaankin arviointineuvoston mielestä merkittäviä lisätoimia.
Yksityistä velkaantumista tulisi hillitä
Kotitalouksen velkaantuneisuus on kasvanut, ja velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksia. Kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrien kasvut ovat keskeisiä arviointineuvoston huolenaiheita.
– Kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä.
Valtiovarainministeriön ehdottamat toimet yksityisen velkaantumisen hillitsemiseksi ovat neuvoston mielestä tarpeellisia. Taloyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisivat kuitenkin olla ehdotettua tiukempia.
Arviointineuvosto pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 arvioimaan puolueettomasti talouspolitiikan tavoitteita, toimenpiteitä ja valmistelua. Siihen kuuluu viisi professoria.