Tämä on jo totta: Sähköautoon saa ladattua 5 minuutissa sadan kilometrin sähköt – Pian Suomeenkin saapuvat ensimmäiset kohtuuhintaiset täyssähköautot

Sähköaikakaudella mikään ei ole pyhää edes Lamborghinissa, paitsi ehkä muotoilu. Sián-mallissa Lambon perinteiseen vapaasti hengittävään V12-moottoriin on yhdistetty 34 lisähevosta tuottava sähkömoottori. Yhteisteho on tyrmäävät 819 pollea ja huippunopeus yli 350 km/h. Auto ei ole vielä myynnissä.
Sähköaikakaudella mikään ei ole pyhää edes Lamborghinissa, paitsi ehkä muotoilu. Sián-mallissa Lambon perinteiseen vapaasti hengittävään V12-moottoriin on yhdistetty 34 lisähevosta tuottava sähkömoottori. Yhteisteho on tyrmäävät 819 pollea ja huippunopeus yli 350 km/h. Auto ei ole vielä myynnissä. Kuva: Kari Pitkänen

Autonäyttelyyn poikennut satunnainen tarkkailija voi tällä hetkellä tehdä ainakin kolme nopeaa johtopäätöstä:

1. EU:n uudet tiukat päästörajat ja niistä lipsumisesta langetettavat sakkomaksut ovat olleet tehokas kannuste autokantojen sähköistämiseen. Frankfurtin autonäyttelyssä on esillä kymmeniä uusia hybridi- tai täyssähköautoja tai niiden prototyyppejä. Perinteiset moottorivaihtoehdot löytyvät peränurkista.

2. Yhtä tehokas vipuvarsi on kansalaisilta tuleva paine. Frankfurtissa esitellään autoja tänä syksynä ympäristöjärjestöjen mielenosoitusten ja protestien uhan alla. Näyttelyn pääportin eteen oli ensimmäisenä lehdistöpäivänä provosoivasti rahdattu raskaan sarjan avolava-auto. Sen rekisterikilvessä luki Klimakiller eli ilmastontappaja.

3. Teknisen kehityksen vauhti on hurja. Ensi vuosikymmenen sähköautoissa siirrytään 800 voltin sähköjärjestelmään, joka nopeuttaa lataamista tuntuvasti. Frankfurtin tähteen, Porschen täyssähköiseen Taycan-urheiluautoon, voi "tankata" viidessä minuutissa riittävästi sähköä sadan kilometrin ajoa varten.

Moni valmistaja puuttuu joukosta

Sähköistettyjen autojen paraatimarssi vie huomiota pois siitä kiusallisesta tosiasiasta, että moni tuttu nimi puuttuu joukosta kokonaan.

Frankfurtissa joka toinen syksy järjestettävä IAA-autonäyttely on muuttumassa yhä enemmän saksalaisvalmistajien keskinäiseksi nokitteluksi.

Japanilaisista paikalla on vain Honda, ja ranskalaistehtaiden kaikkea tarjontaa edustaa ainoastaan Renault Captur -pikkumaasturin pop-up-tyylinen näyttelytila. Fiat-Chrysler-konserni loistaa niin ikään poissaolollaan.

Mukana olevista rohkeimmin uuden varaan laskee Volkswagen, jonka koko osasto on ainakin lehdistöpäivinä varattu uudelle ID.3-sähköautolle. Valmistaja odottaa siitä Golfin ja Beetlen eli Kuplan kaltaista merkkituotetta.

ID.3:n toimintamatka vaihtelee akun koosta riippuen 330–550 kilometriin. Auto valmistetaan hiilineutraalisti eli koko tuotantoprosessin aiheuttamat päästöt ja raaka-aineiden kulutus hyvitetään erilaisilla ympäristöprojekteilla. Porsche noudattaa samaa filosofiaa Taycanin tuotannossa.

Kohtuuhintainenkin malli tulossa

Taycan on suunniteltu Teslan kaatajaksi ja suunnattu ostajakunnalle, joka ei ensisijaisesti kysele hintalapun perään. Niinpä perusmallikin maksaa Suomessa vähimmillään 163 500 ja Turbo S -versio pikkuisen alle 199 000 euroa.

Onneksi sähköautomaailmassa edetään vahvasti myös hintahaitarin toisessa päässä eli noin 30 000 euron hintaluokassa. Siihen sijoittuvat näyttelyn valmiista tuotantoautoista Volkswagenin ID.3, Honda e, Skoda Citigo-e iV ja Opel Corsa-e.

Uuden Opel Corsan täyssähkömalli on hinnoiteltu jo Suomessakin. Auton saa omakseen edullisimmillaan alle 34 000 eurolla.

Ensimmäiset Corsa-e:t tulevat meille ensi keväänä, Honda e vuonna 2021.

Lataus jopa alle puolessa tunnissa

Uusissa sähköautoissa houkuttaa paitsi hinta, myös lataamisen nopeus. Esimerkiksi Volkkarin ID.3:een saa parhaimmillaan 290 kilometriä toimintamatkaa puolen tunnin pikalatauksessa.

Porsche Taycanissa hyödynnetään jännitteeltään 800 voltin sähköjärjestelmää, ja suurin latausteho on 270 kilowattia. Tehokkaalla pikalaturilla akun täyttö lähes tyhjästä 80 prosentin varaustasoon kestää enää 22,5 minuuttia – huoltoasemalla vietetyn pissa- ja kahvitauon verran.

Porschen lisäksi ainakin Hyundai on jo ilmoittanut siirtyvänsä sähköautoissaan 800 voltin järjestelmään.

Päästoverotus ohjaa ekoautoiluun

Erilaisilla vaihtoehtoisilla voimanlähteillä (sähkö, kaasu, vety, etanolipolttoaine) toimii Suomessa vasta joka 100. liikennekäytössä oleva henkilöauto.

Viime vuonna tällaisia autoja ensirekisteröitiin Traficomin tilaston mukaan 6 869 kappaletta, mikä tarkoitti 5,7 prosentin osuutta kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä. Tammi–toukokuussa 2019 osuus nousi jo 6,5 prosenttiin.

Määrät kuulostavat pieniltä, mutta kätkevät taakseen melko hämmästyttävän kehityksen.

Bensiinille ja dieselille vaihtoehtoisten voimanlähteiden suosio on Suomessa noin kuusinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen. Päästöihin sidottu autoverotus on ohjannut autokauppaa tehokkaasti.

Euroopan autonvalmistajien yhdistyksen ACEAn tilaston mukaan jo nyt Suomessa myydään ladattavia hybridi- ja täyssähköautoja 3. eniten koko Euroopassa. Prosenttiosuuksissa mitaten edellä ovat vain Ruotsi ja Hollanti.

Kappalemääräisesti isot automaat tietenkin jylläävät, ja Norja puuttuu Frankfurtissa julkaistusta ACEA:n tilastosta kokonaan.

Kiinnostus vaihtoehtoenergioihin näkyy meillä erityisesti käytettyinä maahantuoduissa henkilöautoissa. Alkuvuonna tuoduista menopeleistä noin joka kuudes eli 3 000 kappaletta oli kaasu-, sähkö- tai etanoliautoja.

Frankfurtin syksyn autosatoa katsellessa ei ole mitään syytä uskoa, että tahti tästä enää hiljenisi. Ensi vuosikymmen alkaa sähkö- ja miksei kaasuautojenkin lopullisen läpimurron merkeissä.

Euroopasta puuttuu 2,6 miljoonaa latauspistettä

– Ei riitä, että autokauppiailla on sähköautoja ja mitä myydä. Seuraava iso askel on, miten koko sähköautojen vaatima infrastruktuuri saadaan toimimaan kestävästi ja kannattavasti, PSA-yhtymän pääjohtaja ja Euroopan autonvalmistajien yhteistyöelimen ACEAn puheenjohtaja Carlos Tavares painotti Frankfurtissa.

ACEA julkisti näyttelyssä aloitteensa eurooppalaisen latausverkoston huomattavasta laajentamisesta. Tarve infran kehittämiseen on juuri nyt huutava.

EU-maissa oli viime vuonna käytössä vain vajaat 145 000 latauspistettä sähköautoille. Vuoteen 2030 mennessä niitä tarvittaisiin yhteensä 2,8 miljoonaa. Töpselipaikkojen määrä pitäisi siis noin 20-kertaistaa vuosikymmenessä.

Ongelmana on paitsi latauspaikkojen määrä, myös niiden sijainti. Kolme neljästä latauspisteestä löytyy neljästä EU-maasta: Hollannista, Ranskasta, Saksasta ja Britanniasta.

Neljännes kaikista pisteistä eli 37 000 on ripoteltu piskuiseen Hollantiin. Suomalaisia latauspaikkoja ACEAn tilastoon on päätynyt 927. Esimerkiksi Kreikassa on 50 ja Romaniassa 125 autojen latauspistettä.

Sähköautojen määrä ja niiden latausverkoston laatu korreloivatkin suoraan kunkin maan elintasoon. Jos ostovoimaa ei ole, sähköautoilu ei etene.

Suomen erityispulma on se, että maan laajuuteen nähden latausverkosto on hyvin kehittymätön – samaa tasoa kuin Puolassa, mutta selvästi vaikkapa Ruotsia tai Italiaakin heikompi.

Vetyautot ovat yhä harvojen herkkua

Vetykennoilla toimivien sähköautojen läpimurtoa on odoteltu parikymmentä vuotta, ja odotus jatkuu. Autonvalmistajista siihen näyttävät suhtautuvan joltisellakin vakavuudella vain BMW, Hyundai, Mercedes-Benz sekä Toyota.

BMW esitteli Frankfurtissa Hydrogen Next -nimisen konseptimallin, joka on toteutettu X5-maasturin pohjalle. Tuotantoversio on luvassa 2022, mutta omille asiakkailleen asti BMW aikoo tarjota polttokennoajoneuvoja aikaisintaan vuonna 2025.

Hyundailla on jo valmiina polttokennokäyttöinen Nexo. Toyotan vetyautomalli tunnetaan Mirai-nimellä. Suomessa kaksi Miraita nähtiin viimeksi Climate Cycling -hyväntekeväisyystapahtuman tukena Helsingissä.

Vetyautoja vaivaa sama vaiva kuin sähköautoja ennen. Kun ei ole autoja, ei ole tankkauspaikkojakaan. Ja kun ei ole tankkauspaikkoja, ei tule autoja.

Koko EU-alueella vetyä voi tankata autoon 47 pisteessä. Niistä on Saksassa 13, Suomessa yksi, useimmissa ei yhtäkään.