Tavoite tehdä 30 000 koronatestiä vuorokaudessa - jos tässä onnistutaan, niin Suomi edelläkävijä Euroopassa

Kuntien ahdingosta kertoo se, että tänä vuonna lähes puolet kunnista eli 149 kuntaa on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) aloittaa laajan kuntien taloutta ja tehtävien tasapainoa kartoittavan työn.
Kuntien ahdingosta kertoo se, että tänä vuonna lähes puolet kunnista eli 149 kuntaa on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) aloittaa laajan kuntien taloutta ja tehtävien tasapainoa kartoittavan työn. Kuva: Kimmo Penttinen

Hallitus vauhdittaa koronaviruksen testauskapasiteetin nostoa.

Tavoite on saada testaus nykyistä nopeammaksi ja kattavammaksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että jatkossa tavoite asetetaan 30 000 testaukseen päivässä. Linjaus tehtiin budjettiriihessä.

Luku on korkea. Siinä on otettu huomioon Suomeen suuntautuvan matkailun määrä, jolloin testauskapasiteetin tarve lisääntyy.

Aiemman testausstrategian mukaan tavoite oli tehdä 20 000 testiä päivässä ja tähän sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ollaan pääsemässä tänä syksynä hyvää vauhtia.

Aikataulua 30 000 testin rajalle ei ole asetettu.

Kiuru tähdentää, että jotta tavoitteisiin päästään, on koko ketjun tehtävä saumatonta yhteistyötä.

– Joudumme kehittämään koko ketjua ja sen kapasiteettia laboratorioanalytiikasta näytteenottajiin. Kehitämme sähköistä ajanvarausta näytteenottoon sekä myös tapaa, jolla vastauksista ilmoitetaan. Suuret analytiikkalaboratoriot nostavat entisestään kapasiteettiaan.

Kaiken johtolankana on varmistaa, että koko prosessista tehdään sujuva ja virheetön.

Yksinään ei julkinen ala tähän pysty.

– Tarvitsemme käyttöömme kaiken mahdollisen avun, jota saamme. Emme voi ajatella, että julkinen ala selviäisi yksin. Tarvitsemme yksityisen ja julkisen palveluntarjoajien sujuvaa yhteistyötä. Tästä yhteistyöstä olemme jo saavuttaneet tuloksia ja tarvitsemme tukea yksityisiltä entistä enemmän, jotta tavoite saavutetaan.

Kiuru myöntää, että tavoite on kova, ja että se haastaa koko kenttää.

– On aivan keskeinen kulmakivi, että testiin pääsee päivässä, ja että myös tulos saadaan päivässä. Nyt elämme vielä sellaista siirtymäaikaa, ennen kuin saavutamme tavoitellun testauskokonaisuuden.

Kiurun mukaan Suomi on Euroopan edelläkävijä, kun tähän testauskapasiteettiin päästään.

– Olemme varmasti aivan kärjessä. Yhdessä yössä tämä ei tule kuntoon, mutta työtä tehdään koko ajan.

Rahaa ropisi

Hallituksen keskiviikkona julkaisemassa budjettiesityksessä ehdotetaan koronaviruksen testaukseen 1,4 miljardin euroa ensi vuoden loppuun saakka sekä 355 miljoonaa euroa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Varoilla testauksesta on mahdollista saada entistä kattavampaa ja nopeampaa.

Jättipotti riihestä

Kaikkiaan budjettiriihestä pullahti kunnille varsin mittava pelastuspaketti. Kun koronaan varatut summat lasketaan mukaan, niin kokonaispotti lähentelee neljää miljardia euroa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) korostaa, että kyseessä on mittava panostus kunnille, jotta niiden talous pysyisi tasapainossa, ja jotta ne pystyvät tarjoamaan palvelut kuntalaisille. Pelastuspaketilla pyritään myös estämään irtisanomisia.

– Normaalioloissa valtionosuudet ovat noin 7,3 miljardia euroa. Mittasuhteet selkenevät, kun sitä vertaa nyt päätettyyn pakettiin.

Hoitovelkaa puretaan

Ensi vuonna valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus.

Tämän lisäksi yhteisöveron jakoperusteisiin on tulossa määräaikainen kymmenen prosentin korotus, jonka vaikutus kuntatalouteen on 550 miljoonaa euroa.

Vielä tänä vuonna lisätalousarviossa kunnat saavat 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiirit 200 miljoonan euron lisärahoituksen.

Hoitovelan purkamiseen on tulossa jaksotetusti 450 miljoonaa euroa.

Koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina ensi vuonna.

Kiky on mukana

Kuntaliitto oli satsaukseen varovaisen tyytyväinen, mutta yhteen asiaan se pettyi. Kiky-sopimuksella perusteltua valtionosuusleikkausta ei ehdotettu poistettavaksi, vaikka työajan pidennys poistui syyskuussa.

Paatero tähdensi, että raha palautuu kunnille riihessä päätettyjen satojen miljoonien tuessa.

– Riihen päätöksessä ei tämä asia lue erikseen, mutta kaikki voivat katsoa summia. Jos tälle vuodelle tulee 400 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle 300 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin, niin kiky mahtuu näihin molempiin sisälle.

Kunnat luupin alle

On tiedossa, ettei kuntien talous oikene hetkessä. Lisäksi sote-uudistus alkaa vaikuttaa vuodesta 2023 lähtien.

– Tästä syystä olemme päättäneet aloittaa työskentelyn siitä, miten kuntien tehtävät ja talous saadaan tasapainoon. Kyseessä on laaja alue. Katsomme kuntien roolia ja vaikkapa sitä, voidaanko kuntien yhteistyötä voimistaa.

Kuntaministerin mukaan ajatuksena on se, että kunnilla olisi aito mahdollisuus järjestää palvelut, joita ne tähänkin asti ovat tarjonneet.

– Tätä nykyistä mallia halutaan viedä eteenpäin ja pitää pystyssä.

Projekti lähtee liikkeelle syksyllä ja esiselvityksiä tehdään jo.

Paatero sanoo, että ensi keväänä voitaisiin ottaa parlamentaarista valmistelua mukaan.

– Ideana on, että kaikki saavat olla mukana työssä, niin puolueet, kunnat, kuntaliitto ja muut sidosryhmät.

Hätä on suuri

Kuntien ahdingosta kertoo se, että tänä vuonna lähes puolet kunnista eli 149 kuntaa on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta.

Haettu avustussumma oli yhteensä 345 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 103 euroa asukasta kohden. Korotukseen on käytettävissä kuitenkin enintään 60 miljoonaa euroa.

– Tämäkin kertoo, että meidän on haettava vastauksia, miten saadaan aikaiseksi tasapaino kuntien rahoituksen ja tehtävien välillä, hän muotoilee.