Työehtoshoppailu on edelleen ongelma Postissa, vuokratyöntekijät nostivat kanteen – shoppailua ei olla kitkemässä lailla

Ex-pääministeri Antti Rinteen (sd.) Posti-kiistan aikana lupaama "työehtoshoppailun" kitkeminen on haudattu Sanna Marinin (sd.) hallituksessa.

Hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että asia ei ole ollut varsinaisessa valmistelussa, mutta se oli esillä marraskuussa Postin työehtosopimusneuvotteluiden ja sovittelun aikana.

– Tuossa yhteydessä ministeriössä pohdittiin asiaa muun muassa juridisista lähtökohdista käsin. Tällä hetkellä ministeriössä ei ole vireillä lakihanketta ns. työehtoshoppailuun liittyen, Kröger kertoo.

– Tällä hetkellä valmistelijoiden aika menee tyystin koronakriisiin ja siitä ulostuloon liittyvissä kysymyksissä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei antanut Lännen Medialle kommenttia asiaan.

"Työehtoshoppailulla" tarkoitetaan työntekijöiden siirtoa halvempaan ja eduiltaan huonompaan työehtosopimukseen. Tästä oli pohjimmiltaan kyse myös Postin lakkoon johtaneessa työehtokiistassa viime vuoden lopussa, kun 700 pakettilajittelijaa siirrettiin työnantajalle edullisemman työehtosopimuksen alle.

Postin vuokratyöntekijät nostivat kanteen

Työehtoshoppailu on edelleen ajankohtainen ongelma Postissa. Tällä hetkellä Postille työntekijöitä välittävät vuokratyöfirmat ovat järjestäytyneet Medialiittoon. Vuokratyöntekijät ovat siis halvemman Medialiiton ja Teollisuusliiton välisen jakelijoiden työehtosopimuksen piirissä.

– He tekevät ihan samaa työtä kuin postilaiset, jotka ovat PAU:n ja Paltan työehtosopimuksella, mutta vuokratyöntekijöiden työehdot ovat huomattavasti heikommat ja palkat ovat pienemmät. Se on mielestäni irvokasta, sanoo Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Linjaa työehtoshoppailuun ollaan nyt hakemassa oikeudesta. Helsingin postikeskuksen vuokratyöntekijät ovat nostaneet kanteen vuokrafirma SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan halvemman työehtosopimuksen käyttämisestä.

Niemisen mukaan kanteessa on kyse palkkavaatimuksesta eli siitä, voidaanko postin käsittelijöihin soveltaa halvempaa työehtosopimusta.

– Työntekijöitä edustavat PAU ja Teollisuusliitto ovat lausuneet, että se ei onnistu. Työnantajapuolen Palta ja Medialiitto ovat sitä mieltä, että voidaan soveltaa, Nieminen kertoo.

Helsingin käräjäoikeus on pyytänyt kanteeseen liittyen lausuntoa työtuomioistuimelta, joka pitää valmisteluistunnon asiasta lokakuussa.

Sääntely ongelma työehtoshoppailun lopettamisessa

21. marraskuuta silloinen pääministeri Antti Rinne lupasi eduskunnan kyselytunnilla, että hallitus huolehtii siitä, että työehtoshoppailu kitketään suomalaisesta yhteiskunnasta "tavalla tai toisella".

Postin lakkoon johtanut työehtokiista oli tuolloin kuumimmillaan. Rinteen mukaan hallitus ei tiennyt Postin päätöksestä siirtää 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin.

Käytännössä työehtoshoppailun lopettaminen vaatisi lakimuutoksia. Useat oikeusoppineet tyrmäsivät julkisuudessa Rinteen lupaukset perustuslain takaaman järjestäytymisvapauden vastaisina.

– Selvää on, että ns. ”työehtoshoppailun” sääntely ei ole ollenkaan yksinkertainen asia, kuten loppusyksyn aikana tehdyt oikeustieteilijöiden haastattelutkin osoittivat, hallitusneuvos Kröger sanoo.

Krögerin mukaan tässä kohtaa on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitä lainsäädännössä pitäisi muuttaa, koska tämä pitäisi ensin selvittää perin pohjin.

– Tällä hetkellä meillä ei siis ole toimeksiantoa asian selvittämiseen liittyen.

"Kyse myös tahdosta ja yhteistyökyvystä"

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan työehtoshoppailu on ongelma, mutta järjestäytymisvapauteen liittyvä lainsäädäntökysymys on vaikea.

– Toki olisi mahdollisuus esimerkiksi voimassaoloaikoja pohtia. Käytännössä työnantajan päätöksellä ja saman tien sopimuskauden päättyessä sopimus vaihtuu halvempaan. Aina voi miettiä, että se ei olisi välittömästi seuraavasta sopimuskaudesta vaan vasta myöhemmin.

Elorannan mukaan myös yhteistoimintalain merkitystä pitäisi tarkastella. Käytännössä työnantajaliiton ja työehtosopimuksen vaihtuminen on tällä hetkellä ilmoitusasia työntekijöille.

– Lainsäädännön lisäksi voidaan pohtia työehtosopimusrakenteiden kehittämistä ja liittorajojen muutoksia, joihin sopijaosapuolet voivat vaikuttaa helpommin. Asia on monipolvinen ja monimutkainen. Pitää katsoa laajempaa kirjoa toimenpiteitä, joilla asioita pystytään ottamaan haltuun.

Elorannan mukaan työehtoshoppailu on liittynyt usein julkiseen sektoriin, jossa toimintoja ulkoistetaan ja yhtiöitetään.

– Samalla työehtosopimus vaihtuu ja yleensä lomat lyhenevät, sairasajan palkkoihin liittyvä sääntely heikkenee ja palkat ovat heikompia.

Elorannan mielestä Postin työehtokiista kertoo myös siitä, ettei yhteistoiminta ole pelannut riittävästi yhtiössä.

– Osittain siihen voidaan puuttua lainsäädännöllä, mutta osittain on tietysti myös tahdosta ja yhteistyökyvystä kyse.

PAU: "Koko ay-liikkeen asia"

Työehtoshoppailun kitkemiselle on PAU:n Heidi Niemisen mielestä ehdottomasti tarvetta.

– Jotta ongelma poistuisi lopullisesti, se vaatisi, että lainsäädännöllä tehtäisiin toimia asian osalta. Tämä ei ole pelkästään Postin vaan koko ay-liikkeen asia, Nieminen sanoo.

– Ymmärrän, että tällä hetkellä varmasti virkamiehillä ei ole aikaa tehdä muita kuin koronaan liittyviä toimenpiteitä. Toive on, että kun päästään normaaliin arkeen, alettaisiin miettiä toimia sen osalta, ettei työnantaja pystyisi noin toimimaan.

PAU oli jo aloittamassa uutta mediakampanjaa työehtoshoppailun osalta maaliskuussa, mutta koronakriisi muutti suunnitelmia.

– Tulemme nostamaan asian esiin sitten, kun mediassa on tilaa jollekin muullekin kuin koronalle, Nieminen sanoo.