Ulosottovelallinen voi saada puoli vuotta aikaa, jolloin palkkaa ei ulosmitata – Lykkäystä pitää hakea, ja viime vuonna puolelle hakijoista sanottiin "ei"

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa. Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000.
Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa. Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000. Kuva: Mostphotos

Ulosottovelallinen on voinut kahden vuoden ajan anoa entistä pidempiaikaista ulosoton lykkäystä. Kuitenkin viime vuonna noin puolet hakemuksista hylättiin.

Valtakunnanvoudinviraston tilastosta käy ilmi, että vuonna 2019 ulosoton lykkäystä haki 1 321 henkilöä, joista 682:lle lykkäys myönnettiin. 639 hakijaa sai kielteisen päätöksen.

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alussa 2018 niin, että lykkäysaika piteni neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lykkäyksestä tuli velallisen oikeus.

Lakimuutos tehtiin, jotta ulosottovelkoja maksava työllistyisi helpommin. Valtio halusi näin kannustaa vähävaraisia velallisia työntekoon. Ratkaisun lykkäyksestä tekee ulosottomies.

"Lakia on ruvettu soveltamaan, eli laki selkeästi tunnetaan"

– Hylättyjen päätösten suhteellisen suuri osuus kertoo, että lain tarkoittama mahdollisuus lykkäyksen myöntämiseen on selkeästi rajattu, hallitusneuvos Veikko Minkkinen oikeusministeriöstä toteaa.

Lykkäys koskee Minkkisen mukaan vain sellaisia henkilöitä, joiden palkka jää suhteellisen pieneksi. Hän ei lähde arvioimaan keskimääräistä tulorajaa, sillä henkilön perhetilanne ja veroprosentti vaikuttavat taustalla. Esimerkiksi sillä on merkitystä, onko hakijalla alaikäisiä perheenjäseniä samassa taloudessa.

– Toinen selkeä vaatimus on edeltäneen työttömyyskauden pituus, mikä tarkoittaa henkilölle noin vuoden kestävää työttömyysjaksoa.

Minkkinen toteaakin, että laki on sovellettavissa vain niissä tilanteissa, kun palkasta ulosmitattava määrä jäisi kohtuullisen pieneksi. Tällöin lykkäystä puoleksi vuodeksi voidaan siis yleensä myöntää.

Yli 1 300:n lykkäystä hakeneen henkilön määrä viime vuonna kertoo Minkkisen mukaan siitä, että lakia on ruvettu soveltamaan, eli laki selkeästi tunnetaan.

Kun laki tuli voimaan helmikuussa 2018, samana vuonna myönnettyjä velkojen lykkäyksiä oli 431 ja hylättyjä päätöksiä 243.

Lakimuutoksen taustalla oli työllistämisen esteiden poistaminen, jota edellinen hallitus ajoi.

Nykyinen hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Hallituksen tavoite on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lähes 160 000 uutta ulosottovelallista viime vuonna

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa.

Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000. Uudella ulosottovelallisella tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole asioita vireillä ulosotossa edeltävän vuoden aikana. Uusien määrä laski edellisvuodesta noin 12 prosenttia.

Ylitarkastaja Teemu Turpeinen Valtakunnanvoudinvirastosta kertoo, että 2019 eri ulosottovelallisten määrä oli yhteensä 562 144, missä on laskua vuodesta 2018 noin 2,6 prosenttia.

– Ulosottovelallisten lukumäärä kokonaisuutena kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014, Turpeinen kertoo.