USA-pakotteet lietsovat epävarmuutta bisneksiin itänaapurissa – ruokatalo Atria miettii Venäjän toimintojensa myyntiä

Juha Gröhn on ollut Atrian toimitusjohtajana lähes koko vuosikymmenen. Venäjällä Atria toimii lähinnä Pietarin ja Moskovan alueella.
Juha Gröhn on ollut Atrian toimitusjohtajana lähes koko vuosikymmenen. Venäjällä Atria toimii lähinnä Pietarin ja Moskovan alueella. Kuva: Krista Luoma

Elintarvikeyhtiö Atria selvittää "liiketoimintojen kehittämistä ja rakennemuutosten mahdollisuutta" Venäjällä. Yhtiö pyrkinee näin eroon ainakin osasta Venäjän-toiminnoistaan.

– Tulevaisuudessa keskitymme yhä enemmän ydinliiketoimintaamme ja strategiamme mukaiseen liiketoimintojen terveeseen kasvuun, totesi Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn keskiviikkona.

Yhtiön itäliiketoiminta teki viime vuonna tappiota. Syiksi Atria mainitsi muun muassa kohonneet liharaaka-ainekustannukset sekä heikon ruplan.

Atrian vuotuinen liikevaihto itänaapurista on enää 75 miljoonaa euroa, joka on alle kymmenesosa konsernin noin miljardin euron kokonaismyynnistä.

Suomalaisvenäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kertoo hieman yllättyneensä Atrian ilmoituksesta mahdollisesta Venäjältä vetäytymisestä.

– Tokihan strategian hiominen voi tarkoittaa paljoa muutakin, ja myynti on esillä vain yhtenä vaihtoehtona.

Myös uusia avauksia

Rekolainen huomauttaa, että suomalaiset yhtiöt ovat saaneet myös uusia avauksia Venäjälle sen jälkeen, kun EU:n ja Venäjän väliset pakotteet sulkivat ovet maidolta, lihalta ja kalalta.

– Esimerkiksi Valion voi palasi myyntiin Venäjälle sopimusvalmistajan kautta.

Rekolaisen mukaan pääsääntö on, että niillä suomalaisyrityksillä, joille on kehittynyt tukeva jalansija Venäjällä, menee itänaapurissa tasaisen hyvin. Heikko rupla voi jopa pienentää tuotantokustannuksia.

– Suurin epävarmuustekijä uusille investoinneille on Yhdysvaltain pakotteet, joiden sisällöstä liikkuu villiä huhuja ja joiden vaikutuksia on vaikea arvioida.

Elintarvikesektorilla vaikuttaa pakotteiden lisäksi Venäjän halu kasvattaa koko ajan omavaraisuuttaan.

– Esimerkiksi venäläinen ruokaturvallisuus on eri luokkaa kuin suomalaisten tuotannossa. Ruokaväärennöksiä liikkuu. Mutta vaikka suomalaisten yritysten tuotteissa ja tuotemerkeissä laatu on korkealla, sikäläisellä tuotannolla on kilpailuetu hinnalla, Rekolainen selvittää.

Investointeja suunnittelevia vähemmän

Ukrainan kriisin, talouspakotteiden ja Venäjän taantuman myötä toimintojaan Venäjällä ovat suomalaisyrityksistä vähentäneet, myyneet tai kokonaan lopettaneet muun muassa Sanoma, Stockmann, Tikkurila, YIT ja Kesko.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin tuoreimman syksyn barometrin mukaan suomalaisyritykset kokevat epävarmuuden lisääntyneen Venäjällä.

Suurimpina ongelmina nousevat esille ruplan kurssi, maan poliittinen tilanne, sanktiot, talouden epävakaisuus ja ylipäätään vähäinen kysyntä.

Venäjälle investointeja suunnittelevien suomalaisyritysten osuus laski 21 prosenttiin edellisen tutkimuksen 28 prosentista kyselyyn vastanneista.

Tuloksestaan keskiviikkona kertoneen Atrian tärkeimmät tuoteryhmät Venäjällä ovat makkarat, leivänpäälliset, valmisruoat ja tuore liha.

Omien tuotemerkkien lisäksi Atria pyörittää Venäjällä Sibylla-konseptiliiketoimintaa ja sopimusvalmistusta.