Valiokunta linjaa tänään ravintoloiden luokittelun – erityyppisille ravintoloille erilaiset koronarajoitukset

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo, että ravintoloiden luokittelu on haastava tehtävä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo, että ravintoloiden luokittelu on haastava tehtävä. Kuva: Arttu Laitala

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta saa tänään valmiiksi mietintönsä hallituksen ravintolarajoituksia koskevasta lakiesityksestä.

Esitys palasi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, kun perustuslakivaliokunta edellytti muutoksia lakiesitykseen. Perustuslakivaliokunnan mukaan alueiden ja ravintoloiden eroja ei otettu lakiesityksessä tarpeeksi huomioon.

– Perjantain kokouksessa käytiin hyvää ja valmistavaa keskusteluja. Sen pohjalta valiokuntaneuvokset ovat tehneet työtä viikonlopun ja pyrkineet saamaan meille mietintöluonnoksen sille mallille, että se tiistaina saadaan maaliin, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo.

Mietinnön yksityiskohtia Lohia ei avaa, koska yksityiskohtainen sisältö ratkeaa tiistain kokouksessa.

Mietintö on välttämätöntä saada valmiiksi tiistaina, koska muutoin tulee eduskunnan aikataulun osalta ongelmia. Ensi viikolla eduskunnassa on istuntotauko.

– Laki pitää saada tällä viikolla salista ulos, jotta rajoituksiin ei tulisi katkoksia.

Lohi pitää täysin selvänä, että ravintoloiden luokittelu tulee, koska perustuslakivaliokunnan lausunto sitä edellyttää.

– Luokittelu on vaikea tehdä, jotta se kohtelisi kaikkia ravintoloita oikeudenmukaisesti, mutta nyt se vain on tehtävä. Sellainen lopputulos on mahdoton saavuttaa, että kaikki olisivat tyytyväisiä. Teemme parhaamme, että se olisi mahdollisimman hyvä näissä olosuhteissa.

Myös alueellisuus otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla, mikä tarkoittaa sitä, että lähtökohta on aina alueellinen tarkastelu, ei valtakunnallinen. Rajoitustoimet tehdään kunkin alueen epidemiatilanteen mukaan.

Perustuslakivaliokunta tiukkana

Perustuslakivaliokunta vaati viime torstaina merkittäviä muutoksia tartuntalain väliaikaiseen muutokseen, jolla ravintoloiden toiminnan rajoittamista jatketaan marraskuun alusta helmikuun loppuun saakka.

Valiokunta edellytti, että rajoitustoimista pitää säätää erityyppisten ravitsemusliikkeiden osalta eriytetysti siten, että rajoitukset ovat välttämättömiä juuri niissä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiksi.

Arvostelua nykysäännöksissä on herättänyt etenkin se, että ruokaravintoloita koskevat samat aukiolo-, anniskelu- ja asiakaspaikkarajoitukset kuin yökerhoja. Myös sitä on ihmetelty, miksei rekkamies voi päästä aamuyöllä kahville liikenneaseman ravintolaan.

Jo nykyistä lakia säädettäessä perustuslakivaliokunnan lähtökohtana oli rajoitusten ulottaminen vain niille alueille, joissa se on välttämätöntä.

Lisäksi lakiin pitää nyt valiokunnan vaatimuksesta kirjoittaa perussäännökset siitä, millä edellytyksillä ravitsemisliikkeen on lyhennettävä aukiolo- ja anniskeluaikaa ja asiakasmääriä.

Asetuksella valtioneuvosto voi sitten antaa tarkempia säännöksiä rajoitusten alueellisesta soveltamisalasta, rajoituksen kohteena olevien ravitsemusliikkeiden määrittelystä, ravintoloiden aukioloajoista ja esimerkiksi asiakaspaikkojen määrästä.

Ravintoloiden rajoitukset

Viime keväänä ravintolatilat suljettiin aluksi kokonaan. Sen jälkeen tilalle tuli aukiolo-, anniskelu- ja asiakasmäärärajoituksia, jotka lievenivät vähitellen ja poistuivat 13.7.

Uudet rajoitukset tulivat voimaan 8. lokakuuta lähtien epidemian jälleen kiihdyttyä.

Alueilla, joilla on meneillään koronan perusvaihe, ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun kello 24 ja sulkemaan ovensa kello 1 yöllä. Asiakaspaikkamäärää ei rajoiteta.

Kiihtymisvaiheen alueilla ravintolat joutuvat lopettamaan anniskelun jo kello 22 ja sulkemaan ovensa kello 23. Ravintolan sisätilassa tai sen osassa saa oleskella samaan aikaan enintään puolet suurimmasta asiakasmäärästä.

Nämä kiihtymisvaiheen vaatimukset tulivat voimaan 10.10. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja myös Pohjanmaalla, joka on jo leviämisvaiheessa.